Blogit

Blogi: Henkinen rasitus heikentää fyysistä suorituskykyä salibandyssa

29.10.
2015
7 Kommenttia
7
Blogit
Petri Jalangon Pääkallo-blogi keskittyy salibandyn fysiikkapuoleen.

Petri Jalangon Pääkallo-blogi keskittyy salibandyn fysiikkapuoleen.

Henkinen rasitus heikentää fyysistä suorituskykyä salibandyssa, osoittaa tuore hollantilaistutkimus. Hiljattain julkaistu tutkimus on merkittävä, koska se on ensimmäinen arvostetussa tiedejulkaisussa julkaistu valmennus- ja testausopillinen tutkimus salibandysta. Tämän blogikirjoituksen tarkoituksena on esitellä tutkimus yleistajuisesti ja siirtää tutkimuksen tuloksia käytännön salibandyvalmennukseen.

Mitä tutkittiin?

Hollantilaisen Groningenin yliopiston tutkijan Henrike van der Doesin johtama tutkimusryhmä tutki hollantilaisten maajoukkuetason naissalibandypelaajien itse kokeman fyysisen ja henkisen rasituksen sekä palautumisen vaikutuksia heidän fyysiseen suorituskykyynsä. Kuuden kuukauden seurantajakson aikana pelaajat harjoittelivat ja pelasivat normaalisti joukkueidensa mukana 2–3 kertaa viikossa. Tämän jakson aikana pelaajat arvioivat päivittäin harjoituspäiväkirjaansa kokemansa harjoittelun fyysisen rasittavuuden. Henkistä rasitustasoaan he arvioivat täyttämällä kolmen viikon välein henkistä rasitusta mittaavan kyselyn. Pelaajien kestävyyssuorituskykyä mitattiin tänä aikana kuudesti suomalaista sukkulajuoksutestiä muistuttavalla kestävyystestillä ja ketteryyttä neljästi lyhyellä ketteryysradalla.

Mitä tuloksia saatiin?

Tutkijat havaitsivat, että pelaajat, jotka olivat kokeneet kovaa henkistä rasitusta kuusi viikkoa ennen testiä suoriutuivat kestävyystestistä heikommin kuin vähemmän henkistä rasitusta kokeneet. Pelaajien ennen testiä kokeman fyysisen rasituksen tai palautumisen ei taas havaittu vaikuttavan pelaajien kestävyyssuorituskykyyn.

Pelaajien kokemalla henkisellä rasituksella ei havaittu olevan vaikutuksia ketteryystestin tuloksiin, mutta ne pelaajat, jotka olivat kokeneet enemmän fyysistä rasitusta suoriutuivat ketteryystestistä paremmin.

Mitkä ovat tulosten käytännön sovellutukset salibandyyn?

Tutkimustulosten johtopäätöksenä on, että henkinen rasitus heikentää salibandypelaajien kestävyyssuorituskykyä. Tämän vuoksi valmentajien tulisi kiinnittää huomiota pelaajiensa henkiseen rasitustasoon. Weinberg & Gould 2011 esittävät valmentajille kolmiportaista menetelmää pelaajien henkisen rasitustason laskemiseksi:

– Tunnista henkisen rasituksen aiheuttajat
– Kartoita henkisen rasituksen tasoa
– Ehkäise henkistä rasitusta

Tunnista henkisen stressin aiheuttajat. Henkistä rasitusta voivat salibandypelaajalle aiheuttaa päivittäiset asiat kuten työ, koulu, perhe ja parisuhde, sekä niiden yhteen sovittaminen harjoitusten ja pelien kanssa. Myös omat ja valmentajien odotukset lisäävät henkistä rasitusta. (Weinberg & Gould 2011.)

Kartoita henkisen stressin tasoa. Keskustele pelaajien kanssa, kysele ja ole kiinnostunut heidän kaukalon ulkopuolisesta elämästään. Voit kartoittaa pelaajien henkistä rasitusta myös teettämällä henkistä rasitusta mittaavan kirjallisen kyselyn, jota olemme käyttäneet Happeen miesten liigajoukkueessa fyysisen ja henkisen rasituksen seurannassa (lataa kysely omaan käyttöön tästä).

Ehkäise henkistä stressiä. 1) Suunnittele harjoittelua. Korkeintaan kolmen kovan harjoitusviikon jälkeen täytyy tulla fyysisesti ja henkisesti kevyempi harjoitusviikko. Fyysisesti ja henkisesti raskaimpia harjoitusviikkoja ei kannata laittaa esimerkiksi lukion koeviikkojen kanssa päällekkäin. 2) Anna pelaajille mahdollisuus tehdä harjoitus omatoimisesti. Näin muun elämän yhteensovittaminen harjoittelun kanssa helpottuu. 3) Teetä pelaajille ajoittain rentoutumisharjoituksia. Ne lievittävät tutkitusti stressiä (Chong ym. 2011)

Lähteet:
Chong, C.S., Tsunaka, M., Tsang, H. W. Chan, E. W. & Cheung, W. M. 2011. Effects of yoga on stress management in healthy adults: A systematic review. Altern Ther Health Med. 17
Van der Does, H., Brink, M. S., Visscher, C. Huijgen, B. C. H., Frencken, W. G. P & Lemmink, K. A. P. M. 2015. The Effects of Stress and Recovery on Field-test Performance in Floorball. Int J Sports Med. 36: 460-465
Weinberg, R. S. & Gould, D. 2011. Foundations of Sport and Exercise Psychology. Human Kinetics. 5. painos

Lue Petri Jalangon edellinen Pääkallo-bloggaus:
Lisäravinteet salibandyssa – rahan tuhlausta vai todellista hyötyä?

Piditkö jutusta? Anna kallo!  
Petri Jalanko
Petri Jalanko
Kirjoittaja on liikuntafysiologi, liikuntatieteiden intohimoinen popularisoija ja entinen salibandyliigapelaaja. Hän on toiminut myös Happeen miesten liigajoukkueen fysiikkavalmentajana. Lisätietoa kirjoittajasta löytyy täältä. Twitter: @PetriJalanko
Kirjoittaja on opiskellut liikuntatieteitä Yhdysvalloissa ja nykyisin Jyväskylän yliopiston liikuntabiologian laitoksella. Hän toimii myös Happeen liigajoukkueen fysiikkavalmentajana.
Einstein
29/10/2015
Nää on kaikki varmasti ihan kivoja juttuja (mukaanlukien Kytöhongan kirjotukset), mutta tää on vaan sählyä. Oon aika varma että suurin osa pelaajista haluaa vaan pelata pelaamisen ilosta, eikä miettiä näitä professorijuttuja. Toisaalta sitä varten valmentajat on olemassa. Ymmärrän että kun laji kehittyy haetaan kaikki mahdolliset keinot kehittää joukkuetta, mutta ei tää oo rakettitiedettä. Ihan vaan näin kivan lajin pelaajana sanon: kuunnelkaa enemmän mitä ne pelaajat haluaa.
Antti Hänninen
29/10/2015
Tässä nimenomaan kuunnellaan pelaajia ja opetetaan myös pelaajia kuuntelemaan itseään ja kertomaan siitä valmentajille. Näin saadaan pelaajat jaksamaan ja suoriutumaan paremmin. Valmentajat tietävät, koska on aihetta löysätä harjoittelua määrien tai aikataulun puolesta. Voidaan vaihtaa joku treeni omatoimiseen, jolloin ei tarvitse stressata aikataulusta tai käyttää tuo aika palautumiseen.

Tää on vaan sählyä, mutta me kaikki ollaan vain ihmisiä. Parempi treenata hyvällä motivaatiolla sen mitä tekee, kuin käydä väkisin lätkimässä vähän palloa 10 kertaa viikossa joukkueen kesken. Jaksaminen ja terävyys on silloin myös parempaa.
Säbä
29/10/2015
Einstein, oletko samalla sitä mieltä että esim jääkiekossa tälläistä tarvittaisi mutta sählyssä ei?
Juspe
29/10/2015
Einstein, onnittelut, kommenttisi pystyi olemaan aivan uskomattoman hönö huikean monella eri tavalla!

Kiitos hyödyllisestä ja käytännönläheisestä bloggauksesta! Bloggauksesta, jossa nimenomaan oltiin pelaajan asialla, ei missään professorisfääreissä.
Kelon mies
29/10/2015
Näyttäkää tää Tuhkasen Teemulle. Kuuleeko stögis? Onko motii?
Einstein
29/10/2015
Tarkotin sitä, että kun monille salibandy on mukava harrastus, niin ei lyötäisi 5-6 kolmen tunnin tapahtumaa viikkoon vain sen takia, koska valmentajalla ei ole muuta tekemistä. Mutta ei myöskään ole minulta pois jos joku haluaa syvällisemmin sählyä miettiä ja tehdä. Rauhaa ja rakkautta.
mr. manatee
29/10/2015
ja kuinkas tämä teksti lyö lisää tapahtumia viikkoon? oli puhe treenin keventämisestä stressaavina aikoina ja mahdollisuudesta suorittaa osa omatoimisesti arjen helpottamiseksi

Kommentoi

Uusi kommentti

Kommentointiohjeet:

Mieti ensin, kannattaisiko sittenkin vetää #posinkautta? Alatyyli on tiukasti pannassa. Moderointikirves heiluu herkästi ja bännilistalle pääsee helposti. Sitten ei muuta kuin anna palaa. Ole jotain mieltä, tsemppaa, kritisoi tai kehu. Sana on vapaa.