On se jälleen mukavaa, kun päästään Salibandyliigassakin tositoimiin. Koko pitkä kausi on näitä pelejä odoteltu ja nyt saa nauttia huippusalibandysta vielä sen kaikkein kovimman kärjen osalta. Mielestäni runkosarja on ollut kärkijoukkueiden osalta ennätystasainen ja sitä jo hieman kausiennakossanikin ennustelin. Joukkueet lopulta kolmen parhaan osalta pisteen sisällä ja neljäs SPV:kin oli mukana runkosarjan voittotaistossa viimeisellä kierrokselle saakka. Näistä asetelmista on todella herkullista lähteä tappelemaan siitä kirkkaimmasta.

Valintatilaisuuden suurin yllätys taisi olla se, ettei yllätyksiä tullut. Itse olin kovasti sitä mieltä, että SSV valitsee Erän, mutta Mika ”Amu” Ahonen SSV:n peräsimessä päätti toisin. Käytännössä playoff-karkelot aloitetaankin perinteisen kaavan mukaan runkosarjan sijoitusten perusteella 1-8, 2-7 jne… Seuraavassa lähtökohtia puolivälieräsarjoihin.

—

Classic – Indians

Tämä valinta oli päivän selvä. Classic otti tietysti sarjanousijan, jolla ei vielä tähän päivään mennessä ole ehtinyt playoff-kokemusta kertyä. Vaikka Indiansin pojat kauden ovat pirteästi pelanneetkin, niin ei tässä sarjassa voittajasta ole epäselvyyttä. Classic voi kliseisesti sanottuna kaatua vain ja ainoastaan oman sipulinsa pettämiseen. Vaikka Rantala valintatilaisuudessa hieman väsyneesti heittikin, että ”valinta tehtiin urheilullisen perustein”, niin kyllähän Indians näistä vaihtoehdoista oli kokemattomin ja sitä myöten heikoin.

Otteluparin lähtökohta on se, että Classic tulee olemaan pallollisesti peliä vievä joukkue ja Indians koittaa omalla kovalla puolustuspään prässillään aiheuttaa vaarallisia vastahyökkäyksiä Classicin pallonmenetyksistä. Siinä saattaa sitten piillä juuri se vaara Classicin osalta. Jos ei omaa pallollisen pelaamisen tasapainoa saada rullaamaan oikein eikä jalat lähde liikkeelle, niin yllätyksen mahdollisuus on olemassa.

Classic menetti runkosarjan loppuun kakkoskentän moottorinsa Jussi Pihan silmävamman seurauksena, mutta viimeisten tietojen mukaan Piha kuitenkin onneksi nähdään kentällä jo avauskamppailussa, varmasti suojalasien kera. Näin Classic saa oman kokoonpanonsa taas järjestykseen, eikä runkosarjan lopussa nähtyä kovaa kierrättämistä kentällisten kesken enää niin paljon nähdä. Toki yksikin loukkaantuminen tilanteen jälleen muuttaa voi.

Maalivahtipelin vie tässä sarjassa Classic, vaikkakin sinne päähän on ropissut välillä luvattomankin helposti. Toki Classicin ykköskassarin paikka menee ilmeisesti ottelukohtaisesti ja valmennuksen vaikea tehtävä onkin valita kokeneen Pekka Niemisen ja ajoittain hyviä otteita esittäneen nuoren Lasse Torisevan väliltä.

Arvio: Mietin pitkään lähdenkö tällä kertaa veikkailemaan otteluparien tuloksia, mutta onhan se aina mukava veikata, ja vielä mukavampi huomata, että homma ei mennytkään niin kuin oli etukäteen ajatellut. Tämän parin kohdalla tilanne on kuitenkin mielestäni selkeä, Classic etenee välieriin voitoin 3-0.

Tässä vielä muistutuksena mihin joukkueet runkosarjassa peliään perustivat:

Classicin pallollinen peli

Indiansin puolustuspelaaminen

—

SSV – NST

NST on aikaisemmin playoffeissa ollut sitkeä vastus SSV:lle ja on sitä varmasti tälläkin kertaa. NST pelasi vahvan loppukauden ja otti ansaitusti paikkansa playoffeissa. Mutta vieläkin kovemman runkosarjan lopun pelasi SSV ja NST:n kannalta paha tilanne on se, että SSV ei ole hävinnyt tänä vuonna vielä kertaakaan.

Helsinkiläiset ovat saaneet pelinsä kovaan lentoon ja suurimpana syynä tähän on ollut vanhaan pelitapaan, jossa karvataan 2-1-2- ja 2-2-1-karvauksen välimallia hieman yli puolesta kentästä. Joukkue on käyttänyt myös puhdasta 1-2-2-karvausta. SSV harjoitteli tunnollisesti 2-2-1-karvausta läpi koko syksyn, mutta muutti peliään palaten vanhaan Happeeta vastaan käytyyn Suomen Cupin välierään. Ja kun tämä pelitapamuutos tehtiin, niin sen jälkeen tappio on tullut ainoastaan Classicia vastaan Cupin finaalissa jatkoajalla. Viikingeillä on kuitenkin vahva etu siinä, että se uskalsi rohkeasti harjoitella runkosarjan pisteidenkin kustannuksella uutta pelitapaa. Sillä on taskussaan huomattavasti laajempi kokemus eri pelitavoista kuin muilla playoff-joukkueilla. Uskonkin, että SSV tulee pelaamaan otteluita läpi pelitapaansa vaihdellen.

NST paransi puolustus- ja pallollista pelaamistaan huimasti keväälle. Kuitenkin täytyy muistaa, että playoff-joukkueista se pystyi tämän vuoden puolella kaatamaan vain Suomen jääkiekkomaajoukkueen otteita Sotshissa seuranneen SPV:n, joten kokemuksia parhaiden joukkueiden voittamisesta ei juuri ole.

Arvio: Tässäkään sarjassa ei ole epäselvyyttä jatkoon menijästä. SSV ottaa paikan välieristä voitoin 3-0.

—

Happee – Tapanilan Erä

Kolme kierrosta ennen runkosarjan loppua Happeella oli vielä runkosarjan voitto omissa käsissään. He eivät kuitenkaan pystyneet tilaisuuttaan käyttämään ja lopputulemana siis runkosarjan 3. sija. Tänä vuonna runkosarjan voitolla oli mielestäni edellisiä vuosia suurempi painoarvo, koska Erä ja Oilers ovat molemmat myös potentiaalisia mitalikandidaatteja. Vastus siis olisi Happeen kannalta voinut olla helpompikin ensimmäiselle kierrokselle.

No turha enää rutista, näillä mennään. Erä on pelannut Petteri Bergmanin alaisuudessa jälleen puolustusvoittoista peliä. Teltta/mökki on laitettu pystyyn puoleen kenttään ja siitä sitten pyritään kääntämään terävästi vastahyökkäyksillä. Tässä pelitavassa on Erän kannalta iso ongelma, ainakin Happeeta vastaan. Happeen kaksi parasta puolustajaa pystyvät vahvalla pallollisella pelillään itse nostamaan syvällekin Erän päätyyn, koska Erä jättää molempien laitojen puolet auki kärkikarvaajan keikkuessa keskellä kenttää. Otti Tikka pystyy naulaamaan pallon maaliin jo puolen kentän jälkeen ja tästä Erä saikin opetuksen heidän viimeisessä keskenäisessä kohtaamisessaan runkosarjan lopulla. Jonne Junkkarinen puolestaan pystyyn kuljettamaan pallon vauhdilla Erän puolustuksen sisään ja luomaan sieltä vaarallisia tilanteita matalaa karvausta vastaan.

Erän vahvuudet löytyvät vahvan joukkuepelaamisen puolelta. Pelitapana matala karvaus – vaikkakaan se ei niitä aivan johtavia ole – antaa juuri tälle nuorelle joukkueelle selkeyden pelata peliä. Myös joukkueen sitoutuminen toimintaan on ehkä valtakunnan parasta. Joukkueella on ollut selkeä suunnitelma, jolla he ovat vieneet fysiikkaa lajin rinnalla kesän ja läpi kauden ja tämä varmasti kantaa kevääseen. Nähtäväksi jää, riittääkö se vielä tämän kauden kevääseen.

Happee puolestaan pelaa tällä hetkellä kaikista joukkueista monipuolisinta ja yllätyksellisintä pallollista hyökkäyspeliä. Se pystyy hetkessä taikomaan maalintilanteita lähes tyhjästä ja puolustajia myöten löytyy ratkaisuvoimaa. Nuori joukkue on kokenut silti kauden aikana kovia. Benjamin Lepola ei pystynyt pelaamaan koko kaudella, Lassi Kotovaaralla meni polvi ja miestä tuskin nähdään tällä kaudella askissa. Veli-Matti Hynynen loukkasi juuri ennen playoff-taistoja polvensa myös ja Jyväskylässä kuljetaankin nyt kädet ristissä, että mies pelaamaan pystyy. Silti joukkueen leveys riittää siihen, että kirkkaimmasta taistellaan.

Yksi iso asia Happeen menestymisen kannalta tuleekin olemaan se kuinka hyvin joukkue pystyy käsittelemään paineen. Viime kaudella se ei siihen pystynyt ja lauluun lähtö oli lähellä jo puolivälierävaiheessa. Nyt on vielä astetta kovempi jengi vastassa heti avauskierroksella kuin viime vuonna.

Maalivahtikaksikko Kosonen-Turunen on todella kova, joten Happee vienee tämän osaston nimiinsä selkeästi.

Arvio: Happee menee tästä parista jatkoon voitoin 3-1.

Happeen karvaus W

Erän karvaus, mökki

—

SPV – Oilers

Ensimmäisenä täytyy muistaa, että Oilers oli todella lähellä laittaa SSV:n kesälomalle viime vuonna ensimmäisellä kierroksella. Joukkueessa on varmasti todellista nälkää ja raivoa nyt näyttää mihin siitä on. Luvassa on varmasti todella kuuma ja tasainen sarja.

Koposen Tommyn ilmeestä näki hävityn Classic pelin jälkeen, että mies ei todellakaan ollut tyytyväinen runkosarjan neljänteen sijaan. Ja ei varmastikaan vähiten siksi, koska tiesi kuka vastustajaksi saapuu. Oilers on ollut SPV:lle kahteen viime vuoteen ja myös kautta aikojen hankala joukkue. Uskoisin syyn löytyvän siitä, että Oilers pelaa Happeen tapaan todella liikkuvaa ja arvaamatonta hyökkäyspeliä. Tähän vielä lisänä se, että sen viisikkopelaaminen on erittäin hyvin organisoitua.

SPV:n pallollinen pelaaminen on se asia mihin tämä sarja ratkeaa. Koko kauden teemana ollut ”luovutaan pallosta niin nopeasti hyökkäyssuuntaan kuin pystytään”, maksoi sille paremman sijoituksen runkosarjassa. Jos sama ralli jatkuu, niin tulos ei ole hyvä. Nykypäivänä palloa on vain yksinkertaisesti välillä pakko pitää omallakin joukkueella. Jos näin ei tapahdu, pelin rytmi käy pääsääntöisesti vastustajan käsikirjoituksen mukaan. Juha Kivilehto puolustajana on yksi parhaista pallon hallitsijoista ja hyökkäyspäähän tuojista. Surullista onkin ollut nähdä se, että nykyään mies joutuukin heittämään vain kaaripalloa hyökkääjille ja harvassa ovat olleet ne tilanteet, kun mies on päässyt hyökkäyspäässä pallon kanssa pelaamaan. Tämän pelityylin seurauksena on maalivahti Jarno Ihme joutunut torjumaan runkosarjassa eniten palloja, kun portit ovat auki omaan päähän huonon viisikkotasapainon vuoksi.

SPV ei varmastikaan tule käyttämään juurikaan päädystä karvaamista vaan tyytyy 1-2-2-karvaukseen reilusta puolesta kentästä. Tämä sopii varmasti pallollisena joukkueena Oilersille hyvin. En usko, että myöskään Oilers lähtee kovaa päälle vaan tyytyy karmaan myös reilusta puolesta kentästä. Molemmilla joukkueilla silti löytyy 2-2-1-karvausmalli takataskustaan.

SPV:llä on ehdottomasti kaikista joukkueista vaarallisin ylivoima. Siksi Oilersin on ehdottomasti keskityttävä siihen, että turhia jäähyjä ei oteta. Jos peli menee jäähyilyksi, niin sen ylivoimaleikin SPV voittaa helposti. Seinäjokisten hyökkäys on niin kovaa luokkaa myös viisikko pelissä, että Tomi Ikosen on onnistuttava maalillaan erinomaisesti, jos Oilers tästä jatkoon mielii.

Jo viime kaudella vaikutti siltä, että SPV:n kausi ei mennyt aivan putkeen. Playoffeissa tahti oli kuitenkin toinen. Se oli lopulta suorastaan murskaavan ylivoimainen. Joukkueessa on kuitenkin leveyttä ja kokemusta näistä karkeloista, joten sitä helposti sortuu joukkueen aliarvioimiseen pienten vastoinkäymisten kohdatessa. Toisaalta myös SPV mureni viimeisillä kierroksilla ja menetti kahdessa hävityssä pelissä runkosarjan voiton, joten kaikki ei ihan täydellisesti ole kohdallaan.

Arvio: Tässä otteluparissa veikkaan, että Oilers menee jatkoon voitoin 3-1.

Muistutuksena vielä SPV:n kivenkova ylivoimakuvio!