Jyväskylän Happee on tykitellyt tällä vuosikymmenellä kaudesta toiseen välieriin asti. Viime keväänäkin joukkue nähtiin neljän sakissa, mutta ”Hirvilauma” taipui lopulta Classicille otteluvoitoin 4-0. Tiukassa pronssiottelussa SPV oli lopulta niukasti parempi ja Happee jäi ensi kertaa mitaleitta sitten kevään 2013.

Siirtoikkuna ja harjoitusottelut:
Happee ilmoitti jo keväällä, että Jami Manninen palaa Keski-Suomeen kahden ulkomailla vietetyn kauden jälkeen. Lassi Kotovaara palasi myös kotiseudullaan kahden Tampereen kauden jälkeen ja samoin teki kaksi kautta KrP:ta edustanut Lauri Lavonen. Joukkue sai kaivattua vahvistusta maalivahtiosastolle, kun Markus Laakso siirtyi Jyväskylään EräViikingeistä. Viimeinen vahvistus oli Pauno Kajoksinen (Welhot), joka liittyy polvivaivoista johtuen pelaavaan kokoonpanoon todennäköisesti vasta marraskuussa.

Lähtijöitäkin oli luonnollisesti. Tuomas Turunen päätti siirtyä alasarjoihin ja Lauri Liikanen suuntasi Sveitsiin. Muutama pieneen rooliin jäänyt pelaaja pelaa ensi kaudella Divaria O2:n ryhmässä. Pelaajiston lisäksi huomioitavaa on se, että Happeeta pitkään luotsannut Seppo Pulkkinen jäi pois päävalmentajan pallilta ja Mikko Lehto nousi pääluotsiksi. Happee oli näiden siirtojen ja muutosten perusteella yksi siirtokesän kovimmista voittajista ellei kovin.

Happee pelasi kesäkaudella viisi harjoitusottelua Suomessa. Welhot oli parempi ensimmäisessä kohtaamisessa maalein 4-3, mutta revenssissa Happee harjasi voiton maalein 12-1. Classic kaatoi Happeen maalein 9-6 ja Kooveeta etevämpi jyväskyläispoppoo oli samoin luvuin. SPV:n ja Happeen välinen kamppailu päättyi 5-5-tasatulokseen. Latviassa joukkue kaatoi paikallisen keräilyjoukkueen maalein 5-1, hävisi TPS:lle lukemin 7-4 ja kaatoi Linköpingin maalein 11-7.

Maalivahdit:
Happeen ykköstorjujasta ei ole vielä sataprosenttista varmuutta, mutta sekä Laakso että nuori Miro Tuomala ovat liigatasolle kelpoja torjujia. Varsinkin toiseksi mainitulla on varaa kasvaa kotimaiseksi kärkikorin torjujaksi.

Puolustajat:
Happeen puolustus pysyi pitkälti samana kuin viime vuonna ja se on pysynyt melko samana itse asiassa jo useamman vuoden ajan. Pallollisen pelin parhaimmistoa edustavat Jonne Junkkarinen, Eemil Ukkonen ja Otto Tikka. Vaikka Happeessa on paljon luovaa hulluutta, niin Jyväskylässä osataan myös puolustaa tiivisti ja rikkoa vastustajan peliä. Puolustuksesta löytyykin sopiva sekoitus pallollista ja puolustuksellista taitoa.

Hyökkääjät:
Hyökkäysosasto on yksi sarjan kovimmista ellei kovin. Viime vuonna kansainvälisesti breikannut Peter Kotilainen on sarjan parhaimmistoa paikallaan, mutta on kärsinyt kesän jälkeen hieman selkävaivoista. Paluun tehnyt Manninen saattaa hyvinkin iskeä 40-50 maalia päästyään takaisin kotiin. Hyökkääjälistaan kun lisätään vielä Petri Kauko, Veli-Matti Hynynen, Juuso Heikkinen, Janne Hoikkanen, Panu Kotilainen, Paul Kotilainen, Kotovaara ja Kajoksinen, niin voidaan puhua ainakin kolmesta hyvinkin laadukkaasta hyökkäyskentästä.

Plussat ja miinukset:
+ Vahva ja laaja hyökkäyskalusto
+ Paluumuuttajat vahvistavat ennestään hyvähenkistä joukkuetta – tuttu ryhmä
+ Luova kokonaisuus, joka pystyy vahvaan pallolliseen peliin
– Lehto ensimmäistä kauttaan pääkäskijänä – onnistuuko Pulkkisen tavoin kaitsemisessa?
– Kumpi maalivahdeista ottaa ykköstorjujan viitan?

Paras pelaaja: Peter Kotilainen, hyökkääjä
Nouseva tähti: Kaapo Siekkinen, hyökkääjä
Päävalmentaja: Mikko Lehto

Arvio sijoituksesta: 2

Perustelu sijoitukselle:
Happeen ensi kauden ryhmä on hyvin lähellä kevään 2015 hopeajoukkuetta. Happeen osalta ei olla nähty tällä vuosikymmenellä ihan hirveän isoja muutoksia ja kuvainnollista on se, että useat huiput ovat halunneet pelata Happeessa, vaikka esimerkiksi palkkioita ei ole tarjolla ja niitä olisi mahdollista saada jostain muualta. Muualla kokeilleet ovat myös Happeeseen palatessaan onnistuneet usein paremmin kuin toisaalla pelatessaan.

Lehdolle uusi pesti on luonnollisesti haasteellinen, mutta toisaalta hän on toiminut Pulkkisen oikeana kätenä jo useamman vuoden. Lehdon kannalta positiivista on se, että materiaali on kovempi kuin vuosiin ja mahdollisuuksia on vaikka mihin. Happee on viime vuosina pelannut järkevää salibandya ja pahimmat hölmöilyt ovat jääneet historiaan. Lehto on tiettävästi taktisesti pätevämpi kuin edeltäjänsä, joten Happeella on nyt hyvä sauma edetä ensimmäistä kertaa Superfinaaliin saakka.

Veikkauksen mestaruuskerroin Happeelle: 4

Lue myös:
Huhumaa: Miesten Salibandyliigan siirtohuhut ja vahvistetut siirrot kaudelle 2017-2018
Tässä ovat miesten Salibandyliigan kauden 2017-18 harjoitusotteluiden aikataulut
Kajoksinen teki valintansa – Happee vahvistuu entisestään
Happeen ensi kauden ryhmä julki – ”Kentällä nähdään varmasti työteliäs ja yhtenäinen hirvilauma
Kesähaastattelussa paluumuuttaja Jami Manninen: ”Nykyään melkein joka paikassa tehdään hommia hyvin ja laadukkaasti”