Lähes neljä vuotta hyllytyksestä – Vuola ja Fordell tekevät paluun Pääkallon mediatuomareina

Tero Fordell (vas.) ja Lasse Vuola (oik.) päättivät aktiiviuransa erotuomareina vuonna 2017. Silloin parivaljakko valittiin vuoden liigatuomareiksi. Arkistokuva: Salibandy.fi

Lasse Vuola ja Tero Fordell ovat lapsuudenkavereita, jotka vaikuttivat pitkään tuomariparina. Nyt parivaljakko nähdään Pääkallon mediatuomareina. Arkistokuva: Esa Takalo

Salibandyn huipputason kovat otteet ovat puhuttaneet viimeisen kuukauden aikana. Yleisesti ottaen voi kuitenkin puhua kestoaiheesta, sillä kurinpitoasiat, tuomarointi ja kovemmat otteet pulpahtelevat pinnalle aika ajoin.

Tälläkin viikolla kovista otteista riitti asiaa pääkirjoitukseen asti. Tosin kyse oli enemmän lajin identiteetistä ja sääntöjen seuraamisesta nykysalibandyn perässä. Joka tapauksessa taannoin kommentoitiin meillä ja liiton kirjoituksessa, että laji tarvitsisi mediatuomarin.

Pääkallo.fi kehitti tähän pulmaan oman ratkaisunsa. Nyt tarjolla ei ole mediatuomaria, vaan mediatuomarit, sillä vanha huippuerotuomaripari Tero Fordell-Lasse Vuola kommentoi jatkossa Pääkallolle keskustelua herättäviä aiheita, mutta tulee avaamaan tuomaritoimintaan liittyviä aiheita myös yleisemmällä tasolla kokemuspohjansa avulla.

Kaksikko on ollut kaveruksia jo lapsuudesta asti. Ensitapaaminen tapahtui Vuolan ollessa 4-vuotias ja Fordellin vuoden nuorempi, joten yhteinen taival on pitkä. Sen jälkeen kaksikko vihelsi 20 vuotta salibandyssa ja nousi 2010-luvulla aivan alansa huipulle.

Ystävyys ei ole rajoittunut pelkästään pelikentälle, sillä molemmat työskentelevät kasvuyritysten rahoitusmahdollisuuksia tarjoavassa Fundussa, jonka he myös perustivat yhdessä vuonna 2014. Vuola on yrityksen toimitusjohtaja ja Fordell rahoitusjohtaja.

Viimeiset neljä vuotta

Salibandytuomariura päättyi kuin seinään keväällä 2017, mutta palataan siihen myöhemmin haastattelussa. Neljässä vuodessa on ehtinyt tapahtua yhtä ja toista siviilielämän puolella.

– Tuntuu että kun on tuo firma laitettu pystyyn, niin vuosikin on sen suhteen ihan tajuttoman pitkä. Siviilielämässä tärkeintä on se, että on perhe ja olen tullut isäksi. Maailma on muuttunut siltä kantilta paljon. Tällä hetkellä asun Helsingissä ja työnantaja on sama. Hyvin seesteinen arki, päivisin ahkerasti töitä ja iltaisin vietän aikaa lapsen kanssa. Yritän pitää vielä fyysisestä kunnostakin huolta, sillä meillä on Lassen kanssa nyt toistamiseen jo 3000 metrin cooper-haaste, Fordell kertoo.

– Viime vuonna minua kyykytettiin juoksuhaasteessa ihan huolella. Lähdin kovalla itseluottamuksella ja pääsin hädin tuskin noin 2700 metrin viivalle ja tuo gaselli loikki 3100 metriä ja ehkä vähän päällekin. Jonkinlainen doping-testi pitäisi tehdä, että mitä Lasse on pumpannut kehoonsa ennen juoksua. Hänen vaimonsa kertoi, että hän valmistautui haasteeseen kuten huippu-urheilija. Mitä se sitten käytännössä tarkoittaa, että minkä sortin ja minkä maan huippu-urheilijasta voidaan puhua tässä yhteydessä, Fordell jatkaa veistellen.

Vuola kertoo, että huipputuomariuran jälkeen aikaa on ollut enemmän, mutta toisaalta miehen arki vaikuttaa kohtuullisen kiirelliseltä myös nykypäivänä.

– Saman firman parissa toimin tosiaan. Olen päässyt nauttimaan elämästä, sillä erotuomariura vei aikoinaan todella paljon aikaa, kun vihelsi kansallisella ja kansainvälisellä tasolla. Siihen päälle tuli vielä kaikki koulutukset.

– Olen ottanut hyvin takaisin ajankäytön suhteen. Perhe-elämässä on kolme tytärtä ja vaimo. Firman lisäksi teen väitöskirjaa Helsingin yliopiston oikeustieteellisen tiedekuntaan. Herään kuudelta aamulla ja teen väitöskirjaa kaksi tuntia. Loppupäivä menee pitkälti töiden merkeissä. Siinäpä se aika kuluukin, vaikka välillä tulee urheiluakin toki harrastettua, toimitusjohtaja avaa.

Suhde salibandyyn on muuttunut

Tuomariura päättyi aikoinaan kuin seinään, mutta täysin lajin ulkopuolelle kaksikko ei ole jättäytynyt.

– Salibandyhommat eivät ole enää ihan hirveästi kiinnekohtana omassa elämässä. Jonkin verran seuraan salibandymaailman tapahtumia Pääkallon kautta ja pelailen vielä kakkosdivarissa Tampereella SC Lätyssä, Vuola valaisee omaa tilannettaan.

Vuolan kohdalla täytyy lisätä sen, että vielä muutama vuosi sitten hän oli mukana Salibandyliiton valituslautakunnassa. Samalla hän muistuttaa, että pääsi sitä kautta joskus Pääkallon otsikoihinkin.

Fordell avaa omaa nykyistä lajisuhdettaan hiukan eri tavoin, mutta perusvire on sama.

– Platoninen suhde salibandyyn, että välillä käyn höntsäämässä lepakkovuoroilla harrastemielessä. Vähän sama kuin Lassella tuossa, että seuraan pääosin Pääkallon kautta. Jossain väleissä myös Twitter-keskusteluita, mutta vähäiseksi se on jäänyt, Fordell sanoo.

– Välillä huvittaa kyllä kun käy katsomassa teksti-tv:n 261 ja nyt oli tovi sitten Happee oli iskenyt 21 maalia pelissä. Laitoin Lasselle viestiäkin, että kaikkea sitä näkee vanhoilla päivillään. Lyhyemmin sanottuna, ei ihan hirveästi tule seurattua lajia nykyisin.

Molempien kohdalla tietynlainen etäisyys ei ole sinällään outoa, sillä vaikka osa löytää itsensä vielä huippu-uran jälkeenkin urheilun parista, niin oletettavasti moni ottaa myös etäisyyttä harrastamaansa lajiin. Salibandyssa varmasti siksikin, että liigatasolla missä tahansa roolissa toimiminen on erittäin aikaavievää puuhaa, eikä toiminnasta kerry omaisuutta sukanvarteen.

Tero Fordell (vas.) ja Lasse Vuola (oik.) päättivät aktiiviuransa erotuomareina vuonna 2017. Silloin parivaljakko valittiin vuoden liigatuomareiksi. Arkistokuva: Salibandy.fi

Hyllytys

Huhtikuussa 2017 suomalaisessa salibandyssa syntyi erittäin kova kohina. Tuolloin Vuola avasi Pääkallon blogissaan hänen ja Fordellin hyllytystä kesken Classic-Happee -välieräsarjan. Samalla kaksikko päätti uransa huipputuomareina, eikä ole pyörtänyt päätöstään.

Tapausta puitiin aina iltapäivälehtiä myöden.

– Aika hyvin olen ainakin omalta osalta tätä pystynyt käsittelemään. Heti sen tilanteen jälkeen tuli kokeneilta kollegoilta viestiä, että ”kannattaako tuolla tavoin nyt lopettaa, että se jää jotenkin harmittamaan”. Minulla ei ole kyllä ollut hetkeäkään sellainen tunne. Eikä myöskään mitään katkeruutta ketään henkilöä kohtaan. Se oli tapahtuma joka olisi tullut vastaan jossain välissä ennemmin tai myöhemmin. Kabinettipelin määrä erotuomaripuolen hallinnossa on valtava ja ainoastaan jos olet ihan siellä huipulla, niin sinulla on varaa sanoa omia mielipiteitä, Vuola avaa ja jatkaa.

– Jos niin kuitenkin teet niin altistat itsesi siinä sellaiselle vaaralle, että jossain vaiheessa tulee rekyyliä. Meidän rekyyli tuli kerralla, mutta se olisi voinut tulla myös aiemmin tai myöhemmin. Lopputulos olisi ollut ihan sama. Politikointi kuuluu erotuomarihallintoon valitettavasti tällä hetkellä.

– Kyseessä on arvostelulaji jota arvostelee ne kyseiset henkilöt, niin se tuo oman mausteensa asiaan.

Fordell muistaa tapauksesta myös hyviä asioita.

– Aika samanlaiset tuntemukset on kuin Lassella. Jos siihen itse tilanteeseen menee vielä niin se oli aika luokattomasti hoidettu. Oletettiin, että ilmoitus sähköpostilla suurinpiirtein riittää, mutta ei siitä enempää, Fordell suomii alkuun.

– Tapauksessa oli myös hopeareunus ja se oli se, miten lajiyhteisö piti meidän puolia. Henkisesti kyseessä oli kova paikka, kun oli tuomaroinut 20 vuotta aika lailla viikoittain. Lajia tuli elettyä ja hengitettyä, mutta sitten se loppui yhtäkkiä kuin seinään.

– Se määrä tsemppausviestejä lajiyhteisöltä, joukkueilta, yksittäisiltä pelaajilta ja yleisöltä oli ihan käsittämätöntä. En olisi ikinä uskonut, että tuollainen asia herättää noin paljon empatiaa lajiyhteisössä ja siitä on pakko olla kiitollinen edelleen. Todella silmiä avaava ja siisti kokemus. Ehkä se reagointi oli suurin palkinto mitä voi saada.

Se ei toki ollut ainoa palkinto, vaan 2017 Superfinaalissa kaksikko palkittiin kauden 2016-17 parhaana erotuomariparina. Palkitsemissa vaikutti liigajoukkueiden kapteenien kanta.

– Olihan se vähän ristiriitaista. Tämä varmasti kuvaa sitä Lassen mainitsemaa kabinettipeliä. Jos siellä kabineteissa olisi päätetty asiasta niin oltaisiin varmasti oltu siellä listan toisessa päässä, Fordell hymähtää.

Mediatuomarit

Molempien aktiiviurasta on jo tosiaan jokunen vuosi ja tietynlainen hajurako antaa myös mahdollisuuksia kommentoida asioita vapaammin kuin aktiiviuralla olevat toimijat. Mediatuomareita ei ole aiemmin ollut salibandyssa ainakaan tässä mittakaavassa, joten tilanne on kaikille uusi.

– Ennakkoluulottomasti lähdetään mukaan. Sitä pitää korostaa, että ei ole tarkoitus jälkiviisastella, eikä kritisoida erotuomareita. Tilanne siellä kentän tasalla on hektinen. Syke on korkealla, pelaajia vilisee ohi ja tuomarilla on vain sekunti aikaa tehdä päätös. Päätös tulee usein siis selkäytimestä. Se, että tilanteita veivataan eri kulmista ja hidastuksella on aivan eri asia. Tätä puolta haluan asiassa aina korostaa, Vuola vakuuttaa.

– Toinen puoli on se mikä pätee myös juridiikan puolella. Ei salibandyn sääntöjen soveltamisessa ole yhtä oikeaa latua. On hyväksyttävää päätyä lopputulokseen A tai B, ja ne voivat olla yhtä hyvin oikeita ratkaisuja. Kurinpidon ja valituslautakuntien päätöksillä on tietysti oma painoarvonsa.

Fordell näkee yksittäisten tilanteiden lisäksi myös muita mielenkiintoisia aspekteja uudessa pestissä.

– Minusta ylipäänsä erotuomaritoiminnan avaaminen on mielenkiintoista. Onhan teillä Pääkallossa avaavia juttuja joskus ollut, kuten viime kauden erotuomareiden matkassa -reportaasi, mutta nimenomaan se erilaisten tunneskaalojen ja keskusteluiden välittäminen on tärkeää. Samoin se mitä pelinjohtaminen on kentällä. On tärkeää tuoda esille kuinka haastavaa toiminta on, eikä missään nimessä ole tarkoitus ruveta viisastelemaan, eikä avata kuinka me itse se oltaisiin jossain tilanteessa tehty, kuten Lasse sanoikin, Fordell aloittaa.

– On hyvä tuoda esiin kuinka hankalaa ja herkkää se erotuomarointi on, jonka vuoksi liigatasolle ei kannata ihan hirveästi lähteä kokeilemaan mitään uusia kommelluksia. Niistä tulee aika nopeasti näpeille ja pitää olla tosi skarppina koko ajan. Sitä kautta jengi saisi toivottavasti paremman käsityksen siitä, että tuomaritkin on vain ihmisiä, jotka yrittää parhaansa kentällä. Aina se ei onnistu, kuten ei pelaajillakaan. Syy vain helposti vyöryy tuomareiden niskaan, kun päätöksillä on iso merkitys pelin kulkuun.

Vuola näkee että tuomaritoiminnassa soveltamisellakin on oma tärkeä roolinsa.

– Kurinpidon osalta tilanne on toinen kuin kentällä, kun tilanne on ohi jo ja saa katsoa tilanteen rauhassa videolta. Hyväksyttävyys tulee päätöksen perusteluista. Erotuomaritoiminnassa on vähintään yhtä tärkeää, että se toiminta on kokonaisuudessaan reilua ja oikeudenmukaista kuin se, että toimit sääntöjen osalta prikulleen teknisesti oikein.

– Me ei Teron kanssa varmasti oltu parhaita liikkumaan ja juoksemaan. Eikä varmasti parhaita sääntöosaajia tai teknisestikään ykkösiä. Se missä oltiin hyviä oli se, että toiminta näyttäytyi reiluna. Se myös, että pystyttiin perustelemaan ratkaisuja. Joskus myös sen virheellisen ratkaisun. Ihmisiä siellä kaukalossa ollaan.

– Eruotuomarointi on yhdistelmä sääntöjen soveltamista ja myös sitä muuta isompaa kokonaisuutta, Vuola päättää.

Mediatuomareiden näkemyksiä tullaan kuulemaan tiukoissa tilanteissa ja haastattelussa mainittuja seikkoja tullaan avaamaan ajan kuluessa.