F-liigan Oilers-Indians -puolivälieräsarja päättyi perjantaina dramaattisten vaiheiden jälkeen Oilersin 4-1-sarjavoittoon.

Peli oli Indiansin näpeissä viimeisellä kympillä joukkueen päästessä 6-3-johtoon ajassa 51.25. Indians sai vielä kolme ylivoimaa ottelun lopussa päästäen kuitenkin kolme alivoimamaalia. Edessä oli jatkoaika, jolloin jäähyltä pois päässyt Santeri Lindfors kävi iskemässä voittomaalin 7-6 ajassa 61.43.

Pelin jälkeen pukukoppikäytävällä kaikuivat Oilersin voitonhuudot, ja Indians-pelaajien kyynelten lomasta välittyi syvä hiljainen harmitus. Urheilua parhaimmillaan ja pahimmillaan.

Indians-päävalmentaja Petri Timonen ei luonnollisesti ollut myöskään ihan suunnattoman riemastunut tappiopelin jälkeen.

– En osaa nyt sillain oikein sanoa. Ehkä oltiin nyt vähän vähemmän pallon kanssa kuin vastustaja. Toisaalta eivät he nyt kuitenkaan ihan hirveästi huipputontteja tuossa luoneet, että isossa kuvassa mentiin kuitenkin meidän käsikirjoituksen mukaan. Loppuhan oli tietysti ”grande katastrof”, Timonen pohti.

Keskiviikon neljännessä pelissä sattui ja tapahtui. Päällimmäiseksi puheenaiheeksi jäi Oilers Ilari Talvitien ja Indiansin Niko Laitin ”törmäys”, joka jäi pelissä sanktioitta ja myös kurinpitoelimissä. Tapaus puhutti vielä viidennen pelin alla ja saattoi vaikuttaa myös pelaajien keskittymiseen.

Jonkun verran jouduit huutamaan pelaajille, että fokusta peliin. Veikö tunne tänään liikaa?

– Varmaan osittain välillä vei ja välillä saakin. Tuli se tunnetasokin välillä alas ja välillä nousi ylös. Varmaan se vei, mutta ei se näitä loppuhetkiä selitä. Tässä tapahtui jotain muuta kuin se, että onko fokus tuomareissa tai muualla, Timonen ruoti.

Indians suoraan sanottuna jähmettyi täysin varsinkin loppuhetkien tasoitusmaalin jälkeen (59.53). Ylivoimalla se pääsi jauhamaan jatkoajalla vielä 1,5 minuuttia, mutta joukkue oli siinä vaiheessa jo totaalisessa kipsissä.

Siinä jatkoajan ylivoimalla ei tapahtunut oikein mitään enää?

– Ei tapahtunut ei.

Oliko se jokin jähmettyminen vai…?

– No joo. Sen kun tässä osaisi sanoa.

Ehkä siis turha kysyä tässä vaiheessa mitä siinä tapahtui…

– No ei tapahtunut mitään. Sanotaan näin.

Perheen pariin

Selkeästä sarjahäviöstä huolimatta Indians pelasi kauden parhaat pelinsä puolivälierissä. Se oli runkosarjan kutonen ja Oilers kakkonen. Jokainen paikallispeli oli todella tiukka ja suurin maaliero joukkueiden välillä oli kaksi osumaa.

– Oli totta kai joo selkeä parannus runkosarjasta. Meitäkin on aika paljon parjattu siitä, että meillä on huonoa peliä, huonoa hyökkäyspeliä ja muuta. Kyllä meillä on kuitenkin aika paljon ollut kärkijätkät pois tällä kaudella.

– Sitten kun ei ole oikein missään vaiheessa kiinteitä viisikoita, millä voisi harjoitella. Se vaatii kuitenkin sen ja mekin yritetään pelata aika raikasta pallollista peliä. On se helvetin vaikea pelata raikasta pallollista peliä, jos ei ole oikein kentällisiäkään.

– Ei se vaan mene sillä tavoin, että piirretään tuohon fläpille joku kuvio ja se menee sillä tavoin kentällä. Se vaatii aina pidemmän prosessin. Siihen nähden tämä oli ihan selkeä parannus ja oltiin tuolla paikka paikoin varmasti pelillisesti parempiakin, Timonen ruoti hiukan tiukemmalla äänenpainolla.

Salibandyn liigatasolla valmentaminen on raakaa ja aikaavievää puuhaa. Timonen on toiminut Indiansin päävalmentajana kaksi vuotta ja jatkosuunnitelmat ovat jo selvillä.

– Jatkosta voin sanoa sen verran, että meikäläiseltä loppuvat nämä hommat. Se on selvää.

– Palaan takaisin perheen pariin. Kaksi vuotta tätä valmennustyötä ja siviilityötä niin se on vähän liian kova keikka ihmiselle. Minä ainakin vedän happea nyt, Timonen linjasi.

Lue myös:
Indiansilta käsittämätön sulaminen – Santeri Lindfors naulasi välieräpaikan Oilersille
Santeri Lindfors vietti pari minuuttia kiirastulessa, mutta nousi jatkoajalla Oilersin sankariksi: ”Kyllä se kyrsi”