Pääkallon joulukalenterissa julkaistaan 24 juttua erilaisista salibandyaiheista.

Luukusta numero 13 astuu esiin salibandyn legendaarinen numero 13 eli Janne Tähkä. Vaikka Lauri Tähkä -muusikkopseudonyymi on nykyisin ominut sukunimen itselleen, oli Janne Tähkä aidosti oman aikakautensa urheilutähti ja salibandyn supertähti.

Tähkä aloitti salibandyn vasta aika vanhalla iällä aloittaen tosissaan pelaamisen 24-vuotiaana. Vuosina 1994-2006 Tähkä pelasi kaikkiaan 287 liigapeliä (264+126) Team Botbyssa, Viikingeissä, HIFK:ssa, Josbassa ja SPV:ssä. Suomen liigassa Tähkä saavutti kaksi SM-kultaa, kaksi hopeaa ja kolme pronssia. Tähkä pelasi seurajoukkuetasolla myös Ruotsissa ensimmäisten suomalaisten joukossa.

Suomen maajoukkueessa Tähkä esiintyi 69 kertaa (30+28). MM-kisoissa Tähkä jäi kolmesti hopealle ja kahdesti pronssille. Tähkä oli kuitenkin vuonna 1995 voittamassa Suomen historiallista EM-kultaa. Maineikas pelimies on arvostettu uransa jälkeen niin Suomen kuin Kansainvälisen liitonkin Hall of Fameen.

Saavutusten lisäksi Tähkä tunnetaan kuitenkin erityisesti yhdestä asiasta: ilmaveivistä. Tähkä teki ilmaveivistä kuuluisan 1990-luvun loppupuolella esitellen sen suurelle yleisölle. Kuitenkin myös juuri Big Brotherin voittanut Reeo Tiiainen on nostanut esille, että hän oli kehittämässä ilmaveiviä ja esitteli sen Tähkä.

Tähkä kommentoi ilmaveividebattia näin vuonna 2018:

– – (Repeää nauraan). Ai hitsi, iskit sitten Reeon nimen.

– Oltiin samassa duunissa Pasilan Urheilutalossa ja salibandy oli siellä framilla niin sanoakseni. Treenattiin silloin paljon yhdessä pallon kanssa ja tuimme toinen toisiamme kaikin tavoin. Oma muistikuvani on, että juteltiin paljonkin yhdessä salibandyasioista.

– Tein sen ensimmäisenä sarjapelissä ja Reeo saa haistaa pitkän… Minä väitän tietenkin, että minä keksin sen. Reeo oli vain apupoikana silloin, kun kerroin hänelle uusia asioita, Tähkä iski.

Tiiainen kommentoi asiaa näin samassa jutussa:

– Ensimmäisen kerran pallo nousi ilmaan vuonna 1996, kun esittelin Jannelle taitojani. Se ei ehkä ollut ihan tarkkaan se mitä hän käytti myöhemmin, mutta sanoin, että ”katsos, tällä voi tehdä näinkin”, Tiiainen valotti.

– Koko idea lähti siitä, että Exelillä oli se mainos missä oli kissalapa, eli Cat-mallin mainos. Mainostoimistossa olivat photoshopanneet sen siten, että siinä on kissan kynsi, joka ottaa pallon. Innovativiisena kaverina mietin siinä sitten, että toimisikohan tuo vai ei? Eli siten, että pallo lähtisi ilmaan ikään kuin kissan käpälällä nappaisi kiinni.

– Silloin näytin Jannelle, että ”katsos miten otetaan pallo ilmaan”. Siinä vaiheessa Janne valmistautui Globenin vuoden 1996 MM-kisoihin ja hänen kommenttinsa siinä vaiheessa oli vain se, että ”ei vanha koira uusia temppuja opi”.

– Tämä tapahtui siis vuonna 1996. Sittemmin niitä lapoja on kehitelty yhdessä ja minä käyristelin lapoja Jannelle siihen muottiin miten ne toimisivat parhaiten. Jannehan sen kuitenkin toi koko maailman tietoisuuteen. Sehän nyt on täysin kiistatotan asia, Tiiainen kertoi omassa versiossaan.

Oli asia miten tahansa niin urheiluhistoriaan asia on jäänyt juuri sillä tavoin, että Tähkä on ilmaveivin isä. Tähkä oli toki muutoinkin näyttävä showmies, mutta ilmaveivi on varmuudella yksi niistä seikoista, jotka tekivät hänestä kuolemattoman urheilulegendan.

Tähkä lienee edelleenkin hyvin lähellä kärkeä jos suurelta yleisöltä kysytään lajihistorian tunnetuimpia nimiä. Tähkä olikin enemmän kuin salibandypelaaja, ja sellaista asemaa on vaikea saavuttaa edes pitkällä peliuralla.

Tähkä oli äänessä myös Jari Kinnusen Nostalgiapaloissa vuoden 2021 alussa liittyen ilmaveivikeskusteluun.

—

Pääkallon joulukalenterissa esitellään erilaisia numeroaiheisia nostoja aina itse päivään liittyen. Artikkelit saattavat olla tuoreita haastatteluita, tilastonostoja tai nostalgiapaloja.

Aiemmat luukut:
Joulukalenteri: Salibandyhistorian ensimmäinen maaottelumaali
Joulukalenteri: Nopeimmat kaksi maalia liigan historiassa
Joulukalenteri: Maineikas alakolmio
Joulukalenteri: Maailman kärkinelikko
Joulukalenteri: Suomalaisen salibandyn hopeinen juhlapäivä
Joulukalenteri: Kuudella kenttäpelaajalla MM-karsintoihin
Joulukalenteri: Harri Forsten, legendaarinen numero seitsemän – ”Jälkeenpäin oppinut arvostamaan, minkälaiseen ympäristöön pääsi oppimaan ja menestymään alussa”
Joulukalenteri: Kahdeksan Suomen mestaruutta voittanut Kati Suomela – “On siinä vähän onnenkauppaakin ollut”
Joulukalenteri: Painajainen MM-finaalissa
Joulukalenteri: Kymmenen pisteen suoritus
Joulukalenteri: Mestaruus pääkaupunkiseudulle edellisen kerran 11 vuotta sitten
Joulukalenteri: 12 vuoden panna