Salibandyn sanakirja: Kanttaaja

Peter Kotilainen on erinomainen "kanttaaja". Kuva: Juha Käenmäki

Peter Kotilainen on erinomainen ”kanttaaja”. Kuva: Juha Käenmäki

Salibandyn sanakirjassa perataan salibandysanastoa artikkeleiden muodossa.

Tälle pelaajatyypille löytyisi useampikin termi, kuten esimerkiksi Kantti-Antti tai Kantti-Niilo tai muu vastaava. Kanttaamisella tarkoitetaan sitä, että pelaaja laukoo pienestä tai isosta kierrosta lavan leveyttä käyttäen siten, että palloon tulee samalla kierre kiertävästä liikkeestä ja kauempaa lähtevästä saatosta.

Kanttilaukauksessa on ehdottomasti puolensa, mutta sen käyttö voi lähteä myös käsistä. Paikoin liiallisesta kanttausinnosta käytetäänkin enemmänkin pilkkanimiä kuin mairittelevia termejä. Kanttaaminen on kuitenkin hyvä tapa laukoa vaikeita kuteja, ja maailman parhaat maalintekijät ovat useimmiten erittäin hyviä kanttaajia.

Kanttaamisessa tärkeää on sekä maltti (peiton ohittamisessa) että tietynlainen yllätyksellisyys sen suhteen mistä kohdin laukoo ja miten.

Pääkallo kerää lajisanastoa ”Salibandyn sanakirja” -artikkeleiden alle. Tarkoituksena on kerätä lajisanastoa mahdollisimman kattavasti, ja alustava pohja on tehty parinkymmenen termin osalta. Ainakin alkajaisiksi sanastoa julkaistaan artikkelimuodossa, mutta kaipaamme apua ja osallistumista myös lukijoilta.

Salibandysanastoa voi ehdottaa foorumilla olevassa ketjussa, ja samalla voi vääntää peistä sanastosta, joka on varmasti useimmille lajiseuraajille ennestään tuttua.