Kiinnostavaa keskustelua täällä siitä, mikä meni pieleen. Aiempien pelien perusteella arvioitiin, että Ruotsi oli täysin haastettavissa ja pelaajat itsekin tuntuivat niin ajattelevan. Tuo finaalin ekan erän katastrofaalisuus tuntuikin olevan pelaajillekin haastatteluissa täysi mysteeri - ei oltu lähellekään omalla tasolla silloin kuin pitäisi pelata siellä ihan oman tason ylärajoilla. Oliko se sitten valmennuksen moka peliin valmistelussa vai ylijännittäminen pelaajilla tms, tätä varmasti tulee ainakin Kurronen tiimeineen sekä jokainen joukkueen pelaaja miettimään tarkkaan. Ruotsi oli hemmetin hyvä ja ansaitsi mestaruuden. Mutta ei Suomi noin huono ole - jotain meni psyykkisellä puolella vihkoon.
Yksilöpuolella ihmetytti kyllä Kippilän valinta all starsiin, ei missään nimessä näiden kisojen näyttöjen perusteella sinne kuulu. Paljon hehkutettu Miisa Turunen jätti useita takakarvaustilanteita ihan kesken ja kuten moni täälläkin todennut, selkä suoristui liian aikaisin. Hän on toisaalta hyvin nuori, joten ehkäpä hänestä kasvaa meille vielä uusi Veera Kauppi. TPS-porukka ei vakuuttanut koko kisojen aikana ollenkaan. Vuorela ei myöskään maalissa ollut riittävällä tasolla. Positiivisesti mieleen jäivät Ulla Valtola ja Sara Piispa.
Toivottavasti maajoukkueen peräsimeen löytyisi joku huippuvalmentaja. Kurronen on varmasti valanut hyviä pohjia, mutta nyt tarvitaan uusia tuulia.
Viimeisenä: Tuntui, että kisat saivat aika hyvin mediahuomiota myös sählymedioiden ulkopuolella. Se on hyvä juttu se.
paakallo.fi
