Liigat

Kaipaako salibandyn sääntökirja päivitystä? Liigapelaajat ja -valmentajat vastaavat

07.04.
2020
Liigat

Nico Salo oli yksi sääntökyselyn vastaajista. Kuva: Esa Takalo

Salibandyn sääntökirjasta löytyy sääntöjä, jotka aiheuttavat päänvaivaa niin tuomareille kuin pelaajillekin. Esimerkiksi taklaus on ongelmallinen, sillä siitä puhutaan sääntökirjassa, mutta säännöissä ei ole määritelty, mikä on taklaus. Keskustelua ovat kuluneella kaudella herättäneet myös päähän osuvat mailat.

Vauhti on lisääntynyt ja fyysiset elementit tulevat yhä korostuneemmin esiin. Tulkinnat vaihtelevat ja samoin vastaajien mielipiteet tulkinnanvaraisuudesta. Kyselyssä ei ole sinällään tarkoitus mitata vastaajien sääntötuntemusta, vaan tuoda esille erilaisten tilanteiden tulkinnanvaraisuutta erilaisten näkökulmien kautta.

Pääkallo.fi sai aiheen tiimoilta mielipiteitä neljältä tuomarilta, kolmelta maajoukkuepelaajalta sekä kahdelta valmentajalta. Jokaiselta kysyttiin viisi kysymystä. Tämän lisäksi vastaajat toimivat tuomareina kolmessa videopätkässä ja jakoivat tuomionsa tilanteista. Videopätkät ovat Sveitsistä.

Kysely julkaistaan kahdessa osassa. Ensimmäisessä esitellään pelaajien ja valmentajien vastauksia. Pelaajista vastasivat TPS:n Miko Kailiala, Indiansin Otto Lehkosuo sekä Classicin Nico Salo. Valmentajista vastasivat Oilersin Heikki Luukkonen sekä LASB:ia valmentanut Ilja Pantzar.

  1. Onko sääntökirja tarpeeksi selkeä rikkeiden ja niiden seurausten osalta?

Miko Kailiala: Mielestäni ei. Toki samaan hengenvetoon on todettava, että täsmällisiä ja sanatarkkoja sääntöjä on todella vaikea kirjata. Tilanteissa on usein monta eri pientä tekijää, jotka korostavat tilanteen ymmärrystä ja pelisilmää sen oikeellisuuden tai laillisuuden määrittämisessä.

Otto Lehkosuo: Ensimmäistä kertaa avasin salibandyn sääntökirjan ja ymmärrän kyllä, miksi on ollut keskustelua sääntöjen selkeydestä. Esimerkiksi eroavaisuudet kahden ja viiden minuutin rangaistuksen välillä mailan huitomisessa ovat hyvin samankaltaiset eikä ole ihme, että aiheuttanut erimielisyyksiä ja keskustelua tulkinnoissa kyseisessä rikkeessä.

2min:

4) Pelaaja syyllistyy vaaralliseen peliin mailalla. (904)

Tähän sisältyvät hallitsemattomat mailan etu- tai takaheilautukset ja mailan nostaminen vaarallisesti tai häiritsevästi vastapelaajan pään lähelle.

5min:

1) Kenttäpelaaja huitoo väkivaltaisesti tai vaarallisesti mailallaan. (901)

Nico Salo: Mielestäni parannettavaa on selkeyden suhteen. Pallottomien pelaajien blokkaamiseen ja estämiseen sekä pallollisen pelaajan roikkumiseen haluaisin erityisesti selkeyttä. Välillä tuomareiden linja on niin salliva, että puolustaja saa roikkua selässä niin paljon, ettei pallollinen pysty liikkumaan (erityisesti pudotuspeleissä). Näissä tilanteissa pallollinen saa tilanteesta rikkeen vain itse tarkoituksella kaatumalla, jos yrittää pysyä pystyssä tulee väkisinkin menettämään pallon ja peli jatkuu.

Heikki Luukkonen: Sääntökirja on salibandyssa hyvin ohut ja ylimalkainen verrattuna moneen muuhun palloilulajiin. Nykyopus ei ole missään nimessä riittävän yksityiskohtainen ja ajantasainen.

Ilja Pantzar: Ensimmäiseen ja toiseen kysymykseen: sääntökirja jättää aika paljon tulkinnanvaraa, varsinkin huippusalibandyn vaatimuksia ajatellen. Mietin, ovatko muiden pallopelien sääntökirjat tässä suhteessa edistyneempiä eli voisiko niistä ottaa oppia? Pakko myöntää, etten tiedä tilannetta muiden lajien osalta.

2. Jättääkö sääntökirja mielestäsi liikaa tulkinnanvaraa?

MK: Aiempaan lisätäkseni: mielestäni sanatarkkojen sääntöjen kirjaaminen ylös saattaa olla liian haastava tehtävä kelle tahansa. Jos vaikka kuvitellaan että ”olkapää-olkapää -kontaktit” sallitaan, on mahdotonta sanoa nopeassa pelitilanteessa menikö tilanne näin.

OL: Kyllä ehdottomasti monessakin mielessä jättää. Esimerkiksi vapaalyönnin arvoinen fyysinen rike käsitellään kahdella lauseella.

2) Pelaaja pitää kiinni vastustajasta tai vastustajan mailasta. (910) ja

6) Palloa pelaava tai sitä tavoitteleva pelaaja pakottaa tai työntää vastapelaajaa muuten kuin olkapäällä olkapäätä vasten.

OL: Onhan tuosta vaikea lähteä keksimään, minkälainen kamppaileminen on sallittua ja milloin rike. Peli on sen verran nopeaa ja varsinkin tuoreimpana muistissa olevat pudotuspelit ovat hyvinkin fyysistä peliä, niin on vaikeaa päätellä, mitä saat tehdä ja mitä et. Erityisesti, kun kaikilla tuomareilla oma linja, miten viheltää tietynlaiset tilanteet.

NS: En ole sääntökirjaa itse lukenut, mutta kentällä koettujen tilanteiden perusteella jättää.

HL: Tulkinnanvaraa on reilusti.

IP: Vastaus yhdistettynä ensimmäiseen vastaukseen.

Otto Lehkosuo nosteli kyselyssä esimerkkitapauksia sääntökirjasta. Kuva: Jarmo Koskela

3. Sääntökirjassa puhutaan ”taklauksesta”. Miten määrittelisit taklauksen salibandyssa?

MK: Sanoisin että kamppailutilanteet, missä molempien osapuolten juoksulinjat ovat samaan suuntaan, molemmat näkevät toisensa ja ovat valmiina kontaktiin, tulisi tällaiset kontaktit sallia vielä nykyistäkin useammin. Taklaamiseksi laskisin tilanteen, jossa leikataan toisen juoksulinjalle ja pelataan puhtaasti pelkkää miestä. Todella vaikea määritellä, erityisesti kirjoittamalla.

OL: Sääntökirjan mukaan työntäminen olkapäällä olkapäätä vastaan on fine, mutta taklaaminen kahden minuutin arvoinen rike. Itse olen ajatellut, että puhdas taklaus olisi kahden pelaajan taklaaminen olkapäällä olkapäätä vastaan, joka olisi siis sallittua, mutta sääntökirjan mukaan taklaaminen on kahden minuutin arvoinen rike, eikä taklaamisen käsitettä avata ollenkaan. Viiden minuutin arvoiseksi rikkeeksi taklaaminen nousee, kun taklaa vastapelaajan kaukalon laitaa vasten, tiedä sitten, mitä silläkin tarkoitetaan.

Vapaalyönti:

6) Palloa pelaava tai sitä tavoitteleva pelaaja pakottaa tai työntää vastapelaajaa muuten kuin olkapäällä olkapäätä vasten.

2min:

6) Pelaaja taklaa vastapelaajaa tai kamppaa vastapelaajan. (909) 2min

5min:

5) Pelaaja taklaa, heittää tai kamppaa vastapelaajan kaukalon laitaa tai maalin kehikkoa vasten. (909) 5min

NS: Mielestäni taklaus salibandyssa tarkoittaa voimakasta tönäisyä vastustajan selkäpuoleen. Taklaus on salibandyssa kiellettyä. Taklauksen vaarallisuus kertoo, onko kyseessä rangaistus vai vapaalyönti. Kaksinkamppailutilanteissa palloa tavoiteltaessa olkapää olkapäätä vasten -kontakti on sallittua. Salibandyssa ja jalkapallossa tämä kontaktin ottaminen vastustajaan on aika samanlaista (liukutaklausta lukuun ottamatta). Voisiko sieltä ottaa vinkkejä sääntökirjaan?

HL: Taklaus on olkapää-olkapää-kontakti, johon molemmat pelaajat ovat valmistautuneet. Tavoitteena on voittaa itselle tilaa ja aikaa pallon tavoittelussa.

IP: Olen aina ajatellut, että salibandyssa taklauspelaaminen olisi aika lähellä jalkapallon vastaavaa, Oleellista on se, että tilanteessa tavoitellaan palloa ja kontakti olisi ns. kylki kylkeen. Lisäksi pelaajien liikesuunnan pitäisi olla aika lailla yhteneväinen. Mikä sitten on tarpeettoman kova vauhti missäkin tilanteessa, onkin jo hankalampi kysymys.

4. Päähän osuvat mailat ovat herättäneet keskustelua. Pitäisikö iskun saaneen pelaajan peliasento huomioida tilannetta tuomittaessa?

MK: Ehdottomasti. Tällä hetkellä olisi liian helppoa kalastella isoa jäähyä vastustajalle pelkästään lyömällä omaa naamaa ”tulilinjalle”. Useissa tilanteissa, joissa maila on osunut puolustavaa pelaajaa päähän, näkisin että suurempi syyllinen on ollut puolustava pelaaja asettamalla itsensä tilanteeseen, jossa mailan liikerata saattaa olla vaarallinen. Hyökkäävä pelaaja on toki aina vastuussa mailastaan, enkä tarkoita, että hyökkääjän pitäisi saada etua ”huitomalla mailalla huoletta”, sillä verukkeella että vastuu osumasta olisi puolustavalla pelaajalla, vaan korostaisin sitä, että mahdolliset osumat pystyttäisiin usein välttämään myös puolustavan pelaajan toimesta.

OL: Mielestäni pitäisi ottaa huomioon. Jos peittävä pelaaja on polvella peittämässä matalana ja maila osuu päähän, niin ei pitäisi antaa automaattisesti viittä minuuttia. Vetäessä on hyvin vaikea pitää maila aina polven alapuolella saattaessa.

NS: Iskun saaneen pelaajan peliasento pitäisi todellakin ottaa huomioon! Iskun saaneella pelaajalla on myös vastuu. Jos hän menee alas matalaan asentoon ja silloin osuu maila päähän, niin se ei välttämättä ole silloin korkea maila. Muutenkin laukauksen saattoon liittyvä sääntö on minulle epäselvä, onko se lantion korkeudelle? Saatto voisi olla vaikka yläriman korkeudelle asti sallittua, sillä lantiot ovat eri korkeuksilla.

Jos iskun saanut pelaaja seisoo molemmilla jaloilla normaalikorkeudessa niin silloin viiden minuutin rangaistus on mielestäni aiheellinen. Jos taas iskun saanut pelaaja on matalassa peliasennossa vastustajan laukauksen tai syötön johdosta niin iskun saanut pelaaja ottaa tietoisen riskin, että mailan saatto voi osua kasvoihin. Tarkoituksellisesti vahingoittavat päähän osuvat mailat ovat sitten tietysti tilanne erikseen.

HL: Pitää ehdottomasti.

IP: Niin kauan kuin meidän lajissamme ei kasvot/pää/silmät ole nykyistä suojatumpia, on hankala lähteä muuttamaan näitä kasvo-osumiin liittyviä sääntöjä. Sen sijaan pitäisi miettiä rangaistustaulukkoa, koska viiden minuutin jäähy voi merkitä jopa 3-6 maalia ylivoimalla pelaavalle joukkueelle. Voisiko tätä kohtuullistaa? Tuomita 2+2 minuuttia? Muuttaa viiden minuutin jäähyä niin, että se loppuisi tietyn maalimäärän jälkeen?

Heikki Luukkonen oli toinen valmentajista, jotka osallistuivat kyselyyn. Kuva: Esa Takalo

5. Mitkä säännöt, määritelmät tai linjaukset tarvitsisivat mielestäsi täsmennystä ja päivitystä?

MK: Laidan lähettyvillä tapahtuvat kontaktit. Usein tuntuu, että laidan yli pitäisi kaatua näyttävästi ja korostaa kontaktia, saadakseen vapaalyönnin. Usein tämän tyyppiset kaatumiset ovat vältettävissä. Samaan asiaan lisäten, se että kaatuu laidan päälle / ulos kaukalosta ei pidä tarkoittaa automaattista vihellystä, ei missään nimessä.

OL: Mielestäni erityisesti fyysinen kamppailupelaaminen, taklaamista myöten pitäisi olla paljon selkeämpää. Mikä toisen tuomarin mielestä on puhdas taklaus ja hieno pallonriisto voi hyvin olla kahden minuutin arvoinen rike toisen tuomarin mielestä. Ja liian monella tuomariparilla on liian tiukka linja ja pienikin kamppaileminen vihelletään heti pois.

NS: Tämä kysely kyllä herätti itseni siihen, että kuinka vähän tiedän sääntöjä kirjaimellisesti. Olen oppinut säännöt vain pelaamalla, niin kuin varmasti suurin osa muistakin pelaajista. Tuomarit taas oppivat säännöt lukemalla ja pelejä katsomalla (en tiedä kuinka moni tuomari on itse pelannut). Tämä tuo varmaan ison ristiriidan pelaajien ja tuomareiden välille.

Täsmennystä ja päivitystä tarvitsee mielestäni maasta pelaaminen, roikkuminen, korkea maila, estäminen/blokkaaminen sekä pallollisen pelaajan rikkeiden määrittäminen ja havainnointi.

Tuomareiden pitää olla 100% varma, että pelaaja pelaa maasta, kun pallo osuu häneen (Happeeta vastaan saimme kaksi jäähyä tästä, vaikka pallon osuessa pelaaja oli sallitussa asennossa). Tämän näkeminen on vaikeaa, kun pelaajat heittäytyvät pallon eteen niin että kaatuvat osuman jälkeen.

Estämiseen/blokkaamiseen selkeä linjaus, että liikkumaton pelaaja saa estää. Jos pelaaja liikkuu estämisen tapahtuessa, kyseessä on rike. Voisiko salibandyssakin tulla hyökkääjän rikkeitä (vertaa koripalloon)? Jos pallollinen hyökkääjä tarkoituksella juoksee paikallaan olevaa vastustajaa päin niin voisiko se olla hyökkääjän rike? Monet pallolliset pelaajat muutenkin juoksevat päättömästi todella ahtaisiin väleihin laidan vierellä tai ajavat maalin edustalle, vaikka vastustaja ei tee liikettä. Liian monesti näistä tuomitaan rike puolustavalle pelaajalle, vaikka pallollinen pelaaja itse vaarantaa itsensä.

HL: Mielestäni tuomarien kaksi tärkeintä tehtävää ovat tehtyjen maalien näkeminen ja pelin johtaminen.

Valitettavasti nämä perustehtävät eivät aina onnistu. Pudotuspeleissä päivänselvä ylivoimamaali, joka ei ole mitenkään yllättävä maalintekotilanne, meni tuomareilta ohi. Näkisin, että teknologian ja/tai otteluvalvojan hyödyntäminen epäselvien maalitilanteiden tulkinnassa antaisi tuomareille selkänojaa ja oikeus tapahtuisi useammin. Varsinkin, kun katsojat kelaavat uusintoja lähetyksestä ja todistavat oikeusmurhat sekä tuomarien räikeät virheet.

Pelinjohtamisessa kaipaisin tuomareilta rohkeutta antaa pelin virrata ja pelaajien kamppailla. Suunsoittoon ja vaihtopenkiltä huuteluun kaipaisin tiukempaa linjaa. Jäähyihin pitää saada selkeyttä, erityisesti 5 min rangaistuksen määritelmät ja tulkinnat tulee olla kaikilla tuomareilla samat.

Tuomareiden ja joukkueiden välinen kommunikointi on mielestäni pääsääntöisesti toimivaa. Yhtä paria lukuun ottamatta erotuomarit ovat valmiita kahdensuuntaiseen vuorovaikutukseen ja motivoituneita saamaan palautetta, sekä kehittymään.

IP: Juuri tuo kohdan 4. tulkinta. Myös maasta pelaamista vihelletään todella vaihtelevasti.

VIDEO 1:

MK: Kontakti on kiistatta päähän, mutta taklattava ei tiedosta millään muotoa toista osapuolta vaan katsoo pelkkää palloa. Kentällä tulee tiedostaa missä vastustaja on ja milloin kontaktia saattaa olla tulossa. Koska ”uhri” ei tässä tapauksessa kykene lukemaan ympäristöään, koen että kahden minuutin rangaistus olisi riittävä tuomio siitä huolimatta, että osuma on laiton.

OL: Puolustava pelaaja (valkopaitainen) lähtee mielestäni hakemaan puhdasta kontaktia (olkapää olkapäätä vasten), mutta hyökkäävä pelaaja (punapaitainen) ei yhtään valmistaudu kontaktiin, vaan katsoo ainoastaan palloa ja alkaa jo kurottelemaan. Puolustava pelaaja hakee vauhtia ja korostaa olkapäällä taklausta, kontaktin osuessa päähän/pään tienoille näyttää kontakti varsin pahalta. Puolustava pelaaja lähtee hakemaan puhdasta kontaktia, mutta taklaajan täytyy kantaa vastuu, mikäli kanssapelaaja ei ole valmis kontaktiin. Antaisin tilanteesta kahden minuutin jäähyn, taklaus näytti osuvan päähän, niin viisi minuuttia ei olisi kohtuuton.

NS: Mielestäni peli saisi jatkua. Kontakti ei osu punapaitaista päähän, vaan olkapäähän. Valkopaitainen pelaaja olisi saanut kyllä varmaan pallon itselleen ilman kontaktia, mutta irtopallotilanteissa olkapää-olkapää -kontaktin avulla oman tilan ottaminen on sallittua. Punapaitaisen pelaaja olisi pitänyt olla itse valmis kontaktiin.

HL: Valkoiselle 2 min estäminen.

IP: Aivan turha ja typerä kontakti. En näe tuosta tarkkaa osumakohtaa, mutta kyllä tuosta 5 min voisi mun puolesta antaa, koska taklaus on täysin tarpeeton tuossa tilanteessa.

VIDEO 2:

MK: Lonkka/persetaklaus, jotka ei kuulu meidän lajiin. Kaksi minuuttia, syy estäminen.

OL: Puolustava pelaaja ei juurikaan edes tavoittele palloa tai millään tavalla kiinnitä huomiota hyökkäävän pelaajan ratkaisuun, vaan tarkoituksellisesti perse edellä pyrkii taklaamaan vastustajaa. Antaisin tilanteesta vähintään kahden minuutin jäähyn, viiden minuutin jäähy erittäin perusteltu.

NS: Mielestäni selkeä rangaistuksen paikka. Sinipaitainen pelaaja tekee selkeän liikkeen vastustajan estämiseksi.

HL: Siniselle kaksi minuuttia estämisestä.

IP: Aika erikoisen näköinen tilanne. Liike, jonka taklaaja tekee, on mielestäni tilanteeseen nähden aivan turha ja liikesuunta aivan väärä. Toisaalta myös taklattava lentää yllättävän näyttävästi. En kyllä osaa sanoa ollenkaan, mitä tuollaisesta pitäisi viheltää.

VIDEO 3:

MK: Juoksulinjat ei millään tavalla samat ja osuma puhtaasti selän puolelle, selkeä kaksi minuuttia.

OL: Puolustava pelaaja on tilanteesta myöhässä ja hakee silti kontaktia hyökkäävään pelaajaan ja mielestäni varsin selvä kahden minuutin jäähy.

NS: Antaisin tästäkin rangaistuksen tai vapaalyönnin. Valkopaitainen pelaaja taklaa pelaajaa hieman selkäpuolelle. Tai ainakaan olkapäähän hän ei saa kontaktia.

HL: Valkoiselle kaksi minuuttia työntämisestä.

IP: En oikein saa selvää, osuvatko pelaajien jalat kuinka paljon tuossa yhteen. Jos osuvat, niin silloin pitäisi isompi rangaistus antaa. Molemmathan tavoittelevat palloa, mutta taklaaja on kuitenkin selkeästi jäljessä.

Tuomo Reponen
Tuomo Reponen
Vapaa toimittaja, selostaja, Twitterissä @tuomoreponen.