100 runkosarjan tehopisteen rajan ei uskota rikkoutuvan kaudella 2022-23 – ”Jos sarjassa olisi edelleen 14 joukkuetta”

Henri Johansson johtaa F-liigan pistepörssiä. Kuva: Esa Takalo

Henri Johansson johtaa F-liigan pistepörssiä. Kuva: Esa Takalo

Viime viikolla kysyttiin Viikon kysymyksessä, että rikkoutuuko 100 tehopisteen raja miesten F-liigan runkosarjassa yhdenkään pelaajan osalta.

Äänestyksen perusteella näin ei tule käymään. Ainoastaan 28,9% uskoi rajapyykin rikkoutuvan, kun 71,1% vastaajista oli eri mieltä. Keskustelu ei ollut erityisen vilkasta, mutta siinä nostettiin esiin hyviä pointteja.

Jackie perusteli kielteistä kantaa seuraavasti:

Ei rikota. sarjan alkuvaiheessa puolustuspelit hakee vielä muotoaan ja pelaajat pääsevät iskemään tehoja helpohkosti.
Päästää päähän mennään ilman sen suurempaa huolta puolustuksesta ja pisteitä kertyy paljon. Puolustus ja pallollla puolustaminen tarkentuu sarjan loppua kohden merkittävästi jopa jo ensimmäisen kierroksen jälkeen ja pistekeskiarvo tippuu noin kahteen pisteeseen peliä kohden tai jopa alle.

Pudotuspeleissä pistekeskiarvo voi nousta helpostikin 3 kun tappiolla olevat joukkuueet hakevat kiriä ilman maalivahtia.

Free Agent oli sitä mieltä, että rajapyykki voisi mennä rikki jos joukkueita olisi enemmän:

Veikkaan ettei rikota. Jos sarjassa olisi edelleen 14 joukkuetta ja pelattaisiin vastaava määrä otteluita, silloin 100 pisteen maaginen raja olisi mahdollista.

Ramboll vastasi Jackien viestiin seuraavasti:

Eikö tämän voisi kääntää myös toisin päin? Hyökkäys hakee vielä muotoaan ja puolustaminen on ajoittain helpompaa mitä se tulee olemaan myöhemmin? Onko sille jotain konkretiaa, että ensin keskitytään hyökkäämiseen ja sitten vasta puolustamiseen?

Ja keskustelu jatkui:

Jackie

Voi kääntää toisinpäin.

ylivoimapelaaminen parantuu loppukautta kohden ja ns. ykköspelaajat saavat lisää vastuuta playoffien lähestyessä tai jopa taistelusta playoff paikasta peluutetaan parhaita pistemiehiä jne.

Useilla joukkueilla fyysinen harjoittelu jatkuu isossa roolissa vielä ensi vuoden puolellekin ja siksi viisikkotason pelaaminen hakee lopullista muotoaan ja kehitystään sarjan loppukolmannekselle.

Ramboll

Kohtalaisen vanha ajatus on, että kesällä/syksyllä treenataan fysiikkaa ja loppupuolella keskitytään peliin. Huippujoukkueet (lasken kaikki liigajoukkueet tähän) treenaavat ympäri vuoden fysiikkaa jaksoittain, koska siitä on myös tutkitusti parhaat tulokset. Samoin peliä harjoitellaan aina alkukesästä loppukauteen saakka.

Yv-pelaaminen on kieltämättä hyvä nosto. Tuosta olisi mielenkiintoista saada jotain tilastofaktaa, paraneeko se loppukautta kohti.

Jackie

KrP – Oilers-pressissä KrP-valmentajakin sen sanoi, kuinka olivat puolustuspelistä yllättyneitä, koska sitä ei vielä alkukaudesta harjoitella(varmasti harjoitellaan mutta pienessä määrin) koska keskittyminen usein on muissa teemoissa esim. pelinopeuden kehittämisessä, paineistuksessa, uusien koostumusten löytämisessä jne.

Tulee pitkä kausi jos ekasta sarjapelistä alkaen joka osa-alue olisi harjoiteltu ”kuntoon” mitä playoff/sarjapaikasta pelaavat joukkueet joutuvat harjoittamaan usein jo ekoista peleistä lähtien.

Menettääkö liigan top5 joukkueet pisteitä enemmän alku- vai loppukaudesta?
Tehdäänkö top5 joukueille enemmän maaleja omiin alku- vai loppukaudesta?
Näistä voisi saada validia tietoa jos joku jaksaa kaivaa?

Joukkueet jaksottavat harjotelua vielä fysikka painotteisesti alkukaudesta enemmin. En väittänyt etteikö fyysinen harjoittelu olisi matkassa mukakan läpi kauden.

Ylivoima löytää koostumukset ja niillä tahkotaan loppukausi / playoffit toki kärkijoukkueet pimittää tiettyjä ylivoimia vielä jos mahdollista runkosarjan lopussakin.

Huippupelaajat (seurat) joutuvat jaksottamaan harjoitteluaan maajoukkueen tapahtumien johdosta enemmän kuin muut.