Hornankattilan välitodistus: ”Tällä hetkellä pysäyttämätön eläin, joka syö elävältä vastustajia”

Jari Hankkio on tehnyt Ylijohtavaan suuren vaikutuksen alkukaudesta. Lähes yhtä suuren kuin Ville Lastikka. Kuva: Juha Käenmäki

Jari Hankkio on tehnyt Ylijohtavaan suuren vaikutuksen alkukaudesta. Lähes yhtä suuren kuin Ville Lastikka. Kuva: Juha Käenmäki

Ylijohtavan hornankattila ilmestyy tällä viikolla poikkeuksellisesti kahteen otteeseen. Tämä ensimmäinen osio julkaistaan tekstimuodossa, ja siinä käydään läpi miesten Salibandyliigan alkukautta maajoukkuetaukoon mennessä.

Toinen hornankattila julkaistaan ennen EFT-turnausta podcastina ja siinä käsitellään EFT:tä ja miesten MM-kisoja.
Tällä kertaa Toni ”Ylijohtava” Lötjönen vastaili kuitenkin lähes asiallisiin kysymyksiin koskien liigan alkusyksyn onnistujia, ottelutahtia ja uutta rankkarisääntöä.

Miesten Salibandyliigan runkosarjaa on pelattu noin neljäsosa: Mitkä joukkueet ovat onnistuneet mielestäsi positiivisessa mielessä ja kellä on jäänyt parannettavaa?

– Isoin sulka matkaa tässä vaiheessa Pohjanmaalle Tommy Koposen päähineeseen. Niiden jotka valmennuksesta jotain luulevat tietävänsä, ovat viime vuosina todenneet Koposen jääneen pysäkille pelin kehityksestä.Tommy ei kuitenkaan ole ollut koskaan kosiskelemassa ketään tekemisillään, vaan hän on luottanut että menestys tulee yksinkertaisista perusasioista, ja niiden viemisestä vastustajia pidemmälle.

– Tämän kauden SPV:n rohkea, agressiivinen ja raikas karvauspelaaminen on suoraan sanottuna yllättänyt vastustajat housut kintuissa. Joukkue on paukutellut maalinuottaa huimalla 9,2 maalin keskiarvolla.

– Itselleni suurin pettymys alkukaudesta on ollut LASB. Alkukauden ohjelma on ollut suhteellisen vaikea, mutta olisin odottanut että joukkue olisi pystynyt pisteitä naaramaan ”isoilta”. Päävalmentaja Variksen toisesta kaudesta oli, ja on toki edelleenkin lupa odottaa paljon enemmän. Playoffien ulkopuolelle jääminen olisi seuralla iso pettymys.

– Joukkueella on jo jonkin sortin pakkovoitto edessä seuraavassa ottelussa Kooveeta vastaan. Helpolla matematiikalla tälläkin kaudella pleijaripaikkaan vaaditaan se 10-11 voittoa. Tappio tarkoittaisi, että kauden lopuista otteluista olisi voitettava puolet.

Ketkä pelaajat ovat tehneet Ylijohtavaan vaikutuksen alkukaudesta? Entä kellä näkisit olevan vielä petrattavaa?

– Matkataan jälleen Pohjanmaalle. SPV:n Jari Hankkion potentiaali ja taito on toki kaikkien laji-ihmisten tiedossa, mutta ennen kaikkea olen todella iloinen hänen paluustaan ison loukkaantumisen jälkeen. Hankkion nälkä huokuu, näkyy ja tarttuu tällä hetkellä koko Peliveljien ryhmään. Taitava viimeistelijä on kentällä tällä hetkellä pysäyttämätön eläin, joka syö elävältä vastustajia.

– Hornankattilan kestotilaaja Ville Lastikka (Steelers) on tietysti yksi selkeä onnistuja, mutta esiin on nostettava myös KrP:n Joona Rantala. Nokialla voidaan vihdoin puhua jostain muustakin kuin Henri Johanssonista. Kahdessa viime pelissä Rantala on pelannut näätälauman ykkösnyrkin oikeassa laidassa Jere Oksasen sijasta ja jälkikin on ollut murhaavaa. Oksanen on ihan oiva liigapelaaja ja tehnyt kahdella viime kaudella kohtuulliset tehotkin. Nyt on kuitenkin todettava, että Rantalan tulon myötä Nokian ykköskentässä on rutkasti osaamista ja monipuolisuutta.

– Entä kenelllä petrattavaa? Tämän kaverin riman olen tietysti hilannut sinne ihan korkeimpaan kastiin, mutta jos Miko Kailiala ei kanna joukkueensa Tupla-paitaa niin en vielä ihan tyytyväinen ole. Ja vaikka tiedän, että Kailiala on äärimmäisen iso joukkuepelaaja, niin hän itsekin vaatii itseltään vielä parempaa.

Mika Ahonen otti esille Salibandyliigan ottelutahdin, joka on ollut hiukan erikoinen. Osa joukkueista on pelannut jo kahdeksan peliä ja SPV vasta viisi. Ahonen ehdotti, että siirryttäisiin Ruotsin malliin, jossa pelit pitäisi pelata tietyssä aikaikkunassa. Salibandyliitto antoi oman vastauksensa maanantaina. Mitä mieltä olet tästä asiasta kokonaisuutena?

– Aihettahan vähän sivuttiinkin jossain Hornankattilassa. Hyvän ystäväni Mika Ahosen avautuminen tappiopelin jälkeen saattoi kuulostaa häviäjän puheelta, mutta hän ajattelee pelin ehdoilla. Ja asiaahan Ahonen puhuu. Jos peli edellä mentäisiin, ja voitaisiin mennä, niin pelattaisiin juuri niin kuin hän pressissä sanoi.

– Sitten tullaan siihen ettei Suomessa tilanne ole niin hyvä kuin Ruotsissa. Sählyporukat eivät ole halleissa ainakaan kaikilla paikkakunnilla marssijärjestyksessä ensimmäisiä. Pelin lisäksi on mietittävä yleisöä ja siinä seurajohdon näkemys saattaa myös hieman poiketa valmentajista.

– Otteluohjamasta löytyy melkoisia seurajohdon painajaisia. Esimerkiksi Steelers pelasi kauden ensimmäisen kotipelin 20.9. ja seuraavaan heti perään 25.10. Vastaavasti LASB pelaa EFT:n jälkeen lähes viikon sisään neljä kotiottelua. Siinä saa Virtasen Mikakin miettiä lippupaketteja millä yleisö saadaan viettämään lähes joka ilta hallilla.

– Sarjaohjelma on jokavuotinen itkun aihe ja MM-kisoina parku aina yltyy. Täydellinen tai edes hyvä se ei missään nimessä ole. Mutta täältä sivusta on vain toivottava, että se on paras mitä näillä pelimerkeillä on pystytty kyhäämään. Onneksi tämä ei ole sprintti.

Rankkareissa on nähty tällä kaudella enemmän sirkustemppuja, mutta maaleja ei ole kuitenkaan tullut erityisen paljon. Kuva: Juhani Järvenpää

Rankkarisääntö muuttui täksi kaudeksi siten, että pelaajille annettiin enemmän taiteellisia vapauksia sääntöjen puitteissa. Itse nostit Twitterissä, että vaikuttaa, että maaleja on tullut tällä kaudella vähemmän rankkareista kuin viime kaudella, ja selostaja-tilastonikkari Tuomo Reponen vahvisti tiedon maanantaina. Mistä tuo mielestäsi johtuu?

– Otanta on toki vielä pieni, mutta Reponen tosiaan vahvisti Excel-tilastoillaan pers’tuntumani oikeaksi. Vähän jäänyt se maku, että vapaammat rankkarisäännöt ovat tuoneet kenttäpelaajille halun tehdä nyt juuri niitä kikkoja jotka ennen ovat olleet kiellettyjä. Useampi veivailu on nähty ja aika huonolla onnistumisprosentilla.

– Tällä kaudella rankkareilla peliajalla vielä suurempi merkitys kun epäonnistumisen jälkeen ei pääse enää myllyttämään ylivoimaa. Uskon, että alkuinnostuksen jälkeen palataan perusjuttuihin. Hyvä muistaa, että siirto sivuun ja kuula kattoon on edelleen se patenttiratkaisu.

Tatu Väänänen teki viime viikolla julkaistussa haastattelussa ”viiden rightin ylivoimakentällisen”. Ketkä kuuluisivat YJ:n viisikkoon Jarkko Niemisen lisäksi, jos aivan kaikki pelaajat olisivat valittavissa?

Näiden herrojen kanssa saanut kantaa samaa logoa. Ottaisin vielä itseni pois maalilta ja mentäisiin kuudella rightilla 6vs5.

Peik Salminen
Mikael Järvi
Tero Tiitu
Tommi Ahola
Jani Helenius
Markus Olkkonen

Onko nyt meneillään kaikkien aikojen kausi vai miltä näyttää tällä hetkellä?

– Ehdottomasti kaikkien aikojen kausi, sillä Naisten liigassa tehty 209 maalia, joilla kaikilla on merkitystä.