Turun Palloseuran kapteeni Olli Laine odottaa tulevia Salibandyliigan finaaleita jo vesi kielellä. Hän on nähnyt seuran riveissä paljon ja nauttii nyt siitä, että saa tarjota turkulaisyleisölle kevään kovimpia otteluita.

SB Naantalissa uransa aloittanut Olli Laine, 23, siirtyi aikanaan Turun Palloseuraan C-juniori-ikäisenä. Tuolloin FBC Turun kanssa C-junnujoukkueen suhteen voimansa yhdistäneellä Naantalilla ei ollut mielenkiintoa Lainetta kohtaan ja hän päätti siirtyä mustavalkoisiin.

Turussa Laine nousi jo B-juniorina miesten liigajoukkueen mukaan ja sittemmin hän on voittanut seuran riveissä muun muassa A-junioreiden Suomen mestaruuden ja nuorten maailmanmestaruuden. Nyt hän pelaa vihdoin miesten SM-finaaleita itselleen rakkaan seuran riveissä.

– On huippuhyvät fiilikset. Pitkä tie on kujettu TPS-paidassa nyt ja paljon on tapahtunut siitä, kun pelasimme playouteja ja taistelimme säilymisestä. Paljon on tehty töitä ja on ollut huikeaa nähdä tämä koko matka, Laine kommentoi finaalien alla.

Laine ei näe yhtä selkeää syytä muutokselle siihen, jotta TPS on nostanut profiiliaan viime vuosina niin selkeästi. Siihen ovat vaikuttaneet monet pienet asiat.

– Taisin itse olla 16-vuotias, kun tulin liigaan ja esimerkiksi Vilanderin Aki oli silloin nuori päävalmentaja, jolla ei ollut hänelläkään aiempaa kokemusta liigasta. Pikkuhiljaa kokemukset kasvattivat ja itsekin kypsyin vuosi kerrallaan. Viime vuodet olen nyt saanut toimia kapteenina ja nähnyt läheltä paljon niitä pieniä asioita ja muutoksia, jotka ovat kehitykseen vaikuttaneet.

– Seura on tehnyt kokonaisuutena vuosien varrella hyvää työtä ja pelaajat, jotka ovat aikanaan halunneet lähteä pois, on saatu nyt yksi kerrallaan takaisin. He ovat olleet huippuvahvistuksia. On hieno asia, että Turussa on tehty hyvää työtä salibandyn eteen.

Keväiset isot puheet

Laineesta välittyy haastattelun aikana suuri kunnioitus seuraa kohtaan. Hän ajattelee pelaamista ja joukkueen toimintaa aina isommassa kuvassa, mistä osoituksena kahden edellisen kevään kaksi hyvin erilaista purkausta kauden jälkeen.

Keväällä 2017 TPS juhli A-nuorten Suomen mestaruutta ja Laine piti lyhyen, mutta koskettavankin puheen yleisön edessä koko joukkueen puolesta. Puheessaan hän kiitti ennen kaikkea vanhempia, jotka nuorten pelaajien menestyksen olivat mahdollistaneet.

Olli Laine klousasi tilaisuuden hienolla puheellaan ja päätti oman junioriuransa samalla hienosti pokaliin #salibandy #sbasm pic.twitter.com/Q8SJ8qmQsq

— TPS Salibandy Jun. (@TpsSalibandyJun) 13. huhtikuuta 2017

– Olin kiitollinen juniorivuosista TPS:lle. Vaikka jo B-junnuissa pääsin liigaympyröihin, niin enemmän tai vähemmän pelasin myös junioreiden kanssa. Siellä oli paljon oman ikäisiä koulukavereita, joiden kanssa kuljimme pitkän tien yhdessä. Tiesimme, että osalla loppuu junnupelit siihen ja se oli mahtava kruunu niille vuosille.

– Halusin kiittää vanhempia, koska esimerkiksi omiani en voi koskaan tarpeeksi kiittää siitä kaikesta, mitä he ovat eteeni tehneet. He ovat kuskanneet ja mahdollistaneet pelaamisen ja aina on ruoka odottanut kotona treenien jälkeen. Ne ovat tavallaan yksittäisinä juttuina pieniä, mutta kun ne toistuvat, niin niistä tulee ratkaisevia asioita. Tiedän, että monissa muissa perheissäkin arki oli samanlaista ja oli hienoa päästä joukkueen puolesta kiittämään kaikkia vanhempia kaikesta siitä, miten he olivat meitä nuoria jeesanneet, Laine painotti.

Viime keväänä Happeelle hävityn puolivälieräsarjan jälkeen puolestaan lehdistötilaisuudessa Monnarin uumenissa pöydän ääressä istui silminnähden pettynyt mies. Mies, joka paalutti, että asioiden on muututtava, sillä vieläkään TPS ei ollut riittävän sitoutunut ja yhtenäinen voittamaan kevään kovia pelejä.

– Ajattelen hommaa isossa kuvassa ja koen, koska saan olla näin hienon organisaation kapteeni, että se on myös velvollisuuteni. Viime kevään puheenvuorosta tuli vielä isompi juttu kuin ajattelin. Tiesin kyllä, että kaikki antavat oman kaikkensa. Enemmän se oli herätys valmennuksen ja toimiston suuntaan, jotka pelaajasopimuksia tekevät, että jotain on tapahduttava ja selittelyn loputtava. Jos muutoksia ei tule, niin sillon on itse katsottava peiliin, että onko sitä väärässä paikassa. Olen todella tyytyväinen siihen, mitä sen jälkeen on tapahtunut. Joukkueeseen satsattiin tälle kaudelle selvästi.

Laine ei ole katunut sanaakaan, mitä sanoi. Hän ei itse asiassa ole edes katsonut omaa puheenvuoroaan tai miettinyt sitä.

– Palautetta tuli eri tahoilta ja suurin osa oli positiivista tyyliin, että se oli miehen teko ja asiat sanottiin suoraan. Pelaajat ympäri Suomea sanoivat, että hienoa nähdä, kun joku puhuu asioista niiden oikeilla nimillä.

– Osa pahoitti varmasti mielensä ja sekin palaute tuli minulle. Viesti meni kuitenkin äärettömän hyvin perille niille, jotka ydinsanoman sieltä osasivat ottaa. Jotkut sanavalinnat eivät välttämättä olleet parhaita, mutta se oli siinä mielentilassa annettu lausunto ja olen todella tyytyväinen siihen jatkumoon, mitä Turussa on sen jälkeen tapahtunut.

Nuoren kipparin mukaan joukkueen erilainen dynamiikka ja rakenne on vaikuttanut siihen, että nyt arki on sellaista kuin sen huippujoukkueessa hänen mukaansa kuuluukin olla.

– Vuosien varrella on ollut tosi erilaisia kausia ja erilaisia joukkueita. Aikanaan tuli melkein joka peli pataan ja pelattiin playouteja. Koko kausi oli raskas ja iloisuus puuttui täysin. Pystyimme kehittymään ja pelaamaan muutaman kerran puolivälierissä, joissa tuli kuitenkin aina enemmän tai vähemmän pataan Happeelta. Minulla tuli henkilökohtaisesti mittari täyteen, että nyt on aika ottaa askel eteenpäin ja panostaa arjen työhön.

– Se vaatii jokaisen joukkueen jäsenen panostuksen, että arki on mielekästä ja aina nautitaan tulla hallille. Nyt meillä on oikeanlainen rakenne joukkueen sisällä. On huipputyötä tekevä junioriosasto, sekä kokeneempi kaarti, joka on joskus jotain voittanut. Siihen väliin mahtuu huippuyksilöitä, jotka eivät kaikki ole välttämättä niin paljoa äänessä, mutta tekevät tosi hyvää työtä.

– Ennen kaikkea olemme pystyneet keskustelemaan ja rakentamaan luottamuksen, jota ei kaikkina vuosina ole ollut. Se on minulle tosi tärkeä asia. Kaikki perustuu luottamukseen ja nyt se on löytynyt ja sen eteen on tosissaan tehty töitä.

Laine sanoi vuoden takaisessa palopuheessaan haluavansa tuoda joukkueeseen tiettyjä asioita. Niiden suhteen hän tarkoitti omaa arvopohjaansa, joka hänen mukaansa huippujoukkueessa tulee olla.

– Nautin todella paljon sitoutumisesta. Se on äärettömän tärkeä asia, vaikkei kyseessä olekaan ammattilaislaji. Pitää tiedostaa, että pelaamme Salibandyliigaa, emmekä kolmosdivaria. Se on eri hommaa ja jos kokee sellaisen mukavampana, niin sitten pitää pelata siellä.

– Pitää olla kunnioitusta muita kohtaan. Kukaan ei tee tätä rahan takia ja sen takia hommaa pitää tehdä tosissaan, mutta sen pitää olla kaikille mielekästä. Koulu- tai työpäivän jälkeen hallille pitää tulla mielellään, eikä siten, ettei taas jaksaisi lähteä. Tekemisessä pitää olla iloisuutta, vaikka asiat tehdään täysillä.

Luontainen johtaja

Omien arvojensa lisäksi Laine on aina halunnut heittää peliin oman persoonansa. Se on näkynyt siinä, että hänestä on kasvanut kapteeni niin nuorten maajoukkueessa kuin TPS:n liigaryhmässäkin.

– Joka kerta yritän tuoda sen Olli Laineen kehiin, kuka oikeasti olen. Luukkosen alaisuudessa oli hienoa olla junnumaajoukkueen kapteenina, mutta se oli erilaista. Oikeastaan se on helpompaa, kun nähdään harvemmin, tapahtumat ovat tiiviitä ja valmennukselta tulee selkeitä ohjeita.

– Liigajoukkueessa se on vaatinut paljon itseltä töitä, että saadaan ne asiat säilymään arjessa. Joukkueessa on ja on ollut kokeneita ukkoja, joilla on paljon kilometrejä takana ja tietynlainen näkemys siitä, millainen kapteenin tulee olla. Se kunnioitus ja arvostus on ensin pitänyt ansaita. Olen joka kerta pyrkinyt siihen omalla työllä, enkä puheilla. En pidä siitä, että jutut ja teot ovat eri puusta.

– Sen jälkeen voi vaatia muilta, kun on vaatinut itseltään vähintään sen saman verran ja siinä on ollut kasvun paikka. Henkilökohtaisesti se, että olen saanut olla seurassa näin hienossa asemassa, on kasvattanut minua ihmisenä ja olen siitä tosi kiitollinen.

Laineen olemus on kuin synnynnäisellä kapteenilla. Häntä seuratessa tuntuu kuin hän olisi aina ollut omalla tavallaan sopiva kyseiseen rooliin. Miten tällainen asetelma on syntynyt?

– On tosi vaikea kysymys, miten olen sen kunnioituksen ja luottamuksen ansainnut. Luulen siihen vaikuttaneen, että olen nuorena jo pystynyt omilla teoillani osoittamaan, että minusta on ainesta asemaan, jossa nyt saan olla. Sen jälkeen on pitänyt pystyä olemaan odotusten arvoinen ja olen siinä ehkä onnistunut hyvin.

– Kun arvostuksen ja kunnioituksen muiden silmissä on saanut, niin odotus on, ettei itselläni ole varaa lipsua. Minun arvoni perustuvat siihen, että ellei itse täytä vaatimuksia, niin niitä ei voi vaatia muiltakaan. Kaikki lähtee siis itsestäni ja siitä, että henkilökohtaisella tasolla asiat ja vaatimustaso on kunnossa.

Turkulaisten tässä kaudessa on näkynyt myös se, että koko ryhmälle TPS tuntuu merkitsevän paljon. Päävalmentaja Jukka Ruotsalainen ja maajoukkuehyökkääjä Miko Kailiala puhuivat kumpikin ratkaisevan välieräottelun jälkeen siitä, millaisella sydämellä joukkue on keväällä pelannut. Vuosikausien aikana rakentuneen pelillisen identiteetin lisäksi seuran merkitys on tuntunut huokuvan pelaamisesta ja toiminnasta eritoten playoff-kevään aikana.

– Iso teema on ollut, että pelataan toisillemme ja ollaan ylpeitä siitä, mitä rinnassa on. Logomme on todella suuri brändi Turussa, eikä ole itsestäänselvyys, että tätä seuraa saa edustaa. Se on iso asia meille ja koko Turulle. Tämä on Suomen hienoin paikka pelata isoista asioista. Turkulainen yleisö on vaativaa, mutta kun pelaajat osoittavat näitä juttuja, niin yleisökin kantaa kortensa kekoon.

– Kailiala ja Mikko Hautaniemi ovat vahvistaneet tuota näkemystä koko ryhmälle. He ovat saaneet sen näkyviin vielä itseäni paremmin niille, joille asia ei ole ollut niin itsestään selvää. Heillä on ikää ja kokemusta enemmän kuin minulla ja on ollut hienoa nähdä heidän paluunsa Turkuun.

Kailiala ja Hautaniemi ovat tuoneet kokemuksen ja seuraylpeyden lisäksi mukanaan pelillisesti erään tärkeän elementin. He ovat maalintekijöitä, joita TPS:lta on monina vuosina hieman uupunut.

– Ennen kaikkea illat, kun peli vähän tökkii ja joudutaan tekemään kauhea työ maalin eteen, niin he pystyvät omilla henkilökohtaisilla taidoillaan tekemään muutaman maalin. Se helpottaa joukkuetta voittamaan. Maalit kun ratkaisevat, niin maalintekijöiden arvoa ei voi väheksyä. He ovat olleet tärkeitä palasia.

Laineen mukaan TPS:n historiallinen finaalipaikka on seuralle ja paikkakunnalle aidosti iso asia. Joukkueeseen satsattiin tälle kaudelle ja kipparin mukaan sillä pitikin mennä puolivälieristä jatkoon.

Hän itse seurasi sivusta puolivälierien viimeisen ottelun ja välierien avauskamppailun kärsittyään pelikieltoa. Siitä huolimatta juuri tuossa vaiheessa joukkueessa koettiin suurin huojennus, kun ensi kertaa edessä olivat välierät.

– Iso painolasti tippui harteilta puolivälieräsarjan jälkeen. Saimme siitä huippubuustin ja loimme SPV:tä vastaan yhdessä hyvän pelisuunnitelman. Hienoa, että pystyimme tuomaan finaalit Turkuun, sillä täällä ei taideta muita finaaleita olla tänä keväänä käynnissä.

Kaikki likoon arjessa ja finaaleissa

Tulevaan Classic-sarjaan TPS on pyrkinyt valmistautumaan kuten playoffeissa tähänkin asti. Laineen omalla kohdalla tiettyjä pieniä eroavaisuuksia on arkeen kuulunut.

– Olen pyrkinyt pitämään aika samanlaisena valmistautumisen kuin koko kauden aikana. Totta kai muutamat haastattelut ja kuvaussessiot ovat olleet asioita, jotka eivät siihen tavanomaiseen arkeen kuulu, mutta ei tässä mitään erikoisuuksia ole tullut tehtyä.

– Joukkueena olemme löytäneet rutiinit playoffeihin ja ne on koettu toimiviksi ja hyviksi. Olemme koittaneet parantaa ja kehittää asioita, joita olemme pelistä yhteistuumin löytäneet ja muuten jatkaneet hyvää perustyötä.

Arjesta puheen ollen, Laineella on tällä hetkellä erinomainen tilanne salibandyn suhteen. Hän on käytännössä puoliammattilainen.

– Vedän Liikkuva koulu -liikuntatunteja ala- ja yläkoululaisille kymmenkunta tuntia viikossa klo 12-16 välillä. Sitä ennen vedämme aamutreenit pienemmällä porukalla tai omatoimisesti ja käymme pelaajien kanssa yhdessä lounalla. Monta vuotta olen tähdännyt tähän tilanteeseen ja päässyt nyt elämään isoa unelmaa. Pystyn käytännössä satsaamaan kaiken salibandyyn, mikä on huipputilanne.

Classic-sarjasta Laine odottaa tiukkaa ja tasaista, vaikka tiedostaakin, että vastassa on maailman paras seurajoukkue tällä hetkellä.

– Puhuimme jätkien kanssa, että sitä on turha miettiä. Vedetään omalla jutulla ja pelataan toisillemme. Nautitaan finaaleista, sillä olemme koko kansan TPS tällä hetkellä. Lähes kaikki muut Familyn jäseniä ja faneja lukuun ottamatta toivovat, että voimme kaataa Classicin. Se pitää kääntää voimavaraksi ja tiedostaa, että olemme itsekin aika kovia ukkoja. Tässä vaiheessa mukana on enää kaksi jengiä koko sarjasta ja me olemme toinen niistä.

Pelillisesti Laineen mukaan TPS:n kivijalka löytyy puolustuspäästä.

– Kyllä meidän pitää perustaa peli omaan tiiviiseen puolustukseemme, jotta saamme heidän huippumaalipyssyt kiinni huippusektoreilta. Viisikkopuolustus on avain, josta ei saa tinkiä yksikään ukko. Siinä jos onnistumme, niin meillä on hyvät mahdollisuudet.