Santtu Pohjonen rakastui salibandyyn ensikosketuksesta: ”En ole perusmaalivahti, kuulun eri kategoriaan”

Santtu Pohjonen on 26-vuotiaana pelannut 241 liigapeliä. Kuva: Esa Jokinen

Santtu Pohjonen on 26-vuotiaana pelannut 241 liigapeliä. Kuva: Esa Jokinen

Lahtelaisen LASBin kausi on lähtenyt hyvin käyntiin kahden voiton muodossa. Viidettä kautta peräjälkeen joukkueen viimeisenä lukkona on maalivahti Santeri Pohjonen, joka tunnetaan paremmin Santtuna.

Pohjosen kokemus salibandystä oli erittäin pientä, kun hänen jalkapallovalmentajansa Arto Holopainen kysyi nuorukaista maaliin myös salibandykentillä.

– Mä pelasin jalkapalloa silloin, enkä ollut koskaan kuullutkaan mikä edes on salibandy. Koulussa kun pelattiin, niin se oli sählyä. Hakattiin vanhoilla Karhun mailoilla jalat rikki ja oltiin et ”jes, tää on kiva laji”. Entinen valmentaja Holopaisen Arto joskus kysyi että, ”hei, meiltä puuttuu maalivahti, haluaisitko tulla kokeilemaan?” Ajattelin, että ”joo, miksei. Eihän siitä välttämättä tule yhtään mitään, mutta ainakin sitä on tullut sitten yritettyä”.

– Kun menin sitten ensimmäistä kertaa Hämeenlinnassa Punaportin vanhan liikuntahallin parketille vanhoilla Exelin varusteilla, se oli käytännössä rakkautta lajiin ensisilmäyksellä.

Pohjosta oli vaikea saada kentältä pois. Harjoituksia käytiin sekä oman että muiden joukkueiden kanssa.

– Olen aina ollut nuoresta pitäen sellainen, että omien treenien lisäksi tulee mentyä korvaamaan, jos muut joukkueet ovat tarvinneet maalivahtia, niin usein tuli oltua iltakolmesta iltayhdeksään. Sellainen kuusi tuntia päivässä pelkästään maalissa. Se kertoo, kuinka paljon siitä lajista on silloin tykännyt. Vanhemmille isot kiitokset, että ovat jaksaneet kuskata hallille ja vieläpä odottaa pitkät treeniajat.

Lahteen Pohjonen päätyi vuonna 2019 monien vaiheiden kautta.

– Pelasin pitkään Nokialla. Siellä oli loppuvaiheessa oma tekeminen vähän vuoristorataa, joten halusin löytää uuden alun. Sitä kautta päädyin Steelersiin.

– Istuin itseasiassa koulun penkillä, kun Lehden Juha soitti ja kysyi ”mitäs teet ensi kaudella? Haluttaisiin sut tänne Lahteen.” Siitä se jäi kytemään. Harva soittaa kesken kokeen ja saa mut ylipäätään vastaamaan. Ehkä siitä jäi miettimään, että Lahti olisi hyvä mahdollisuus. Silloin siihen tartuin eikä päivääkään ole kaduttanut

Sopeutuminen uuteen joukkueeseen ja paikkakuntaan voi ottaa oman aikansa. Näin kävi myös Pohjoselle, vaikka vastaanotto Lahdessa olikin lämmin.

– Lahteen tullessani tunsin yhden tai kaksi pelaajaa. Joukkue otti heti todella hyvin vastaan. Samoin toimihenkilöt ja muut taustat ottivat todella hyvin vastaan.

– Heti kun tänne tulin, niin tuntui kuin olisin kotona, vaikka en nyt ihan täysin lahtelaiseksi itseäni tunnekaan.

– Olihan se muutos yllättävän vaikeaa. Olin juuri valmistunut kokiksi. Uusi ympäristö, uudet työkuviot niin oli se hankalaa. Vaikka olen kokki koulutukseltani, niin en ole yli kahta vuotta niitä hommia tehnyt. Olen aina yrittänyt tehdä vuokratyöhommia ja yrittänyt löytää sellaisen työpaikan mikä mahdollistaisi tuon urheilun.

Alun vaikeuksista huolimatta Pohjonen on kotiutunut Lahteen erittäin hyvin.

– Aluksi se oli minulle vaikeaa. Alussa joutui ehkä jäämään vähän asioiden kanssa yksin, ja ne alkoivat sitten mieltä kaivaa sen verran, kun ei vaikka löydy töitä, eikä ole sellaista hommaa minkä pystyn yhdistämään tähän urheiluun. Vähitellen sitä pystyi palanen kerrallaan laittamaan asioita kuviin. Sen jälkeenhän siinä ei ollut mitään ongelmaa.

– Sitten joskus, kun ura loppuu, niin näitä asioita muistaa erittäin isolla lämmöllä, että täällä oli ihanaa olla ja täällä välitettiin. Se helpottaa, kun asioiden kanssa ei tarvitse olla yksin vaan aina löytyy joku joka auttaa.

Pohjonen kertoo, että torjuntatyylin suhteen on pyritty tekemään viilauksia liigavuosien aikana. Kuva: Anssi Koskinen

Omalla tyylillä huipulle

Lahdessa pallo on tarttunut mallikkaasti, sillä Pohjonen on vuodesta toiseen F-Liigan kärkipäätä sekä torjunnoissa ottelua kohden että torjuntaprosentissa. Omantakeinen tyyli on tullut muiden lajien inspiroimana.

– Kun on montaa eri lajia ollut maalissa ja kentällä, niin sieltä on tullut noita torjunta-asentoja mitä voi soveltaa salibandyyn. Torjuntatyylini on monen eri lajin sekoitusta.

– Joskus kuulee juttuja, että mulla on erikoinen torjuntatyyli. Mä en itse ole siihen keskittynyt.

– En ole perusmaalivahti, kuulun eri kategoriaan. Mulla on täysi eri tyyli mitä mä teen. Sitä on yritetty muuttaa, mutta en ole itse kokenut, että sille olisi tarvetta. Käytännössä päivä päivästä yritän olla parempi versio itsestäni. Niin kauan, kun nauttii tästä lajista ja saa tehdä tiettyjä vapauksia tuolla kentällä pitää sen, että haluaa näyttää kaikille olevansa hyvä, mutta pystyy olemaan vielä parempi.

Seurajoukkueesta tullut menestys ei ole toistaiseksi johtanut maajoukkuekutsuun. Pohjonen näkee, että töitä on vielä tehtävä.

– Se on sellaista spekulaatiota, mitä jokainen voi tehdä, mutta mä en henkilökohtaisesti koe sitä asiaa niin, että en pääse miesten maajoukkueeseen sen takia, että pelaan LASBissa. En ole vielä valmis. Vielä on hommia, joita pitää tehdä, että sinne pääsee. Kehittyminen ei ole vielä sillä tasolla, mikä vastaa miesten maajoukkuetasoa.

Kehitys vie oman aikansa, ja Pohjonen näkee pienienkin osa-alueiden hiomisen erittäin tärkeänä mutta aikaa vievänä prosessina.

– Siinä tulee mietittyä, että voisiko sitä kehittyä jotenkin paremmaksi. Treeneissä toki yritän kehittää tiettyjä asioita, mutta sitten kun tulee peli, niin mennään sillä mikä se on. Se on vaikeaa tuoda kaikki opetellut asiat siihen peliin, ne tulevat vasta vuosien työn tuloksena.

– Esimerkiksi toispuoleisuutta olen yrittänyt saada pois pelistäni. Kymmenen vuotta sitä on yritetty ja tällä hetkellä sitä alkaa pikkusen saamaan pois. Erittäin pieni asia, mutta kymmenen vuotta on kestänyt se treenaaminen. Pienestä pitäen minulla ei koskaan ole ollut mitään maalivahtivalmentajaa, niin on joutunut itse opiskelemaan näitä.

Kovat odotukset kauteen

LASB on aloittanut kautensa vahvasti kahdella voitolla. Pohjonen on luottavainen, että lahtelaisjoukkue on kovassa iskussa.

– Viime kaudesta odotettiin enemmän, mutta ei ehkä oltu vielä valmiita. Jätkät ovat tehneet aika paljon töitä sen eteen, että on pystytty nostamaan jokaisen pelaajan tasoa. Mistä olen erityisen tyytyväinen, että aina kun tullaan hallille niin kaikilla on hyvä olla. Kun harjoitellaan, niin asiat tehdään hyvin, ja jos joku asia jää harmittamaan niin se käydään heti läpi. Täällä on menty eteenpäin siinäkin asiassa.

– Kaukalossa nähdään kaikkien aikojen LASB tällä kaudella.

Tekijä: Tuomas Kousa, Pääkallo.fi:n toimittaja

Rekrytoimme uusia tekijöitä! Jos kiinnostuit niin lisätietoja löytyy täältä: Rekry: Haluatko mukaan Pääkallon toimitukseen