Liigat

Pääkalloennakko: Classic heräsi talviunilta viimeisellä hetkellä – riittääkö Oilersin maltti finaaleissa?

04.04.
2021
Liigat

Nähdäänkö finaaleissa salibandyn vallankumous? Kuva: Esa Takalo

Tampereen Classic ja Esport Oilers huipentavat miesten F-liigakauden maanantaina alkavassa finaalisarjassa. Viimeistään 18.4. tiedetään Suomen mestari vuosimallia 2021.

Lähtökohdat:

Classicin taival finaaliin oli tällä kertaa tavallisen kuolevaisen suoritustasoa. Runkosarjan voittaja kaatoi puolivälierissä LASBin siilipuolustuksen 4-1 ja KrP:n lopulta täpärästi välierissä voitoin 4-3.

Runkosarjan kakkonen Oilers voitti puolivälierissä Indiansin 4-1 ja välierissä TPS:n 4-2. Molempien finaalitaivalta yhdisti kohtuullisen helpot puolivälierät, mutta hyvin tasaiset välierät.

Kokoonpanot ja peluutus

Materialia kun katsoo, niin molempien joukkueiden ykkösviisikot ovat todella timanttiset. Ketju vastaan ketju -ajattelussa Classicin ykkönen ajaa Oilersin ykkösen edelle, jos ja kun puhutaan kokonaisvaltaisesta viisikkopelistä molempiin suuntiin. Kakkosketjujen osalta Oilersin kakkonen on Iiskoloiden johdolla ehkä hitusen Classicin vastaavaa edellä ja kolmosviisikot ovat melko tasan, mutta jokseenkin Classicille kallellaan.

Classic joutui tekemään välierissä enemmän muutoksia kuin vuosiin ja se on kiintoisa seikka. Varsinkin sen kakkosviisikolla oli ongelmia ja se muuttui moneen kertaan välierissä. Ongelmia oli toki jo ennen pudotuspelejä, mutta ne kulminoituivat KrP-sarjassa. Kakkosessa nähtiin kolme eri sentteriä.

Mielenkiintoinen kysymys kokoonpanoista nousee siinä vaiheessa, jos puolustaja Jere Pulkkinen palaakin Classicin pelaavaan kokoonpanoon finaaleissa. Viimeisissä peleissä Classicin ykkösen keskellä pelasi Ville Lastikka ja pakin paikan otti Nico Salo. Parhaat munat olivat samassa korissa ja se onnistui. Classsicin kakkonen ja kolmonen olivat välierävaiheessa enemmänkin +-0-kentällisiä, ja kakkonen jäi jopa miinukselle. Juuri kakkoskentästä Classicin pitäisi saada enemmän irti.

Maalivahtipelissä Lassi Toriseva on tämän hetken vireellään Joonas Kaltiaisen edellä. Ketjujen suhteen nähtäneen peluutuksellisia ratkaisuja, joissa Oilers yrittää pelata Classicin ykköstä pois. Oilersin paras ase on tasapainoinen kakkosviisikko, joka saatetaan jopa ”uhrata” pelaamaan nolla-nollaa Classicin ykköstä vastaan.

Puolustuksesta Classilta löytyy kahden ensimmäisen kentän takaa paljon kokemusta. Parivaljakko Salo-Mikko Leikkanen on huippuvireessä, mutta kakkosen takana kokeneilla Janne Lammisella (-6) ja Juha Kivilehdolla (-7) on ollut vaikeuksia. Otteet kuitenkin paranivat välierien edetessä. Oilersin ykkösparissa monipuolinen Antti Suomela on ollut pudotuspelien parhaimmistoa ja Matias Veikkola on myös esiintynyt edukseen. Kakkosen takaa pitää nostaa Jesperi Lindfors, jonka kevät on todennäköisesti uran paras.

Classicin paras hyökkäysase löytyy parivaljakosta Sami Johansson-Eemeli Salin, joka on ollut hurjassa lennossa Johanssonin jo rikottua pudotuspelien piste-ennätyksen (33p). Oilersin Kainulaiset (Justus ja Rasmus) ja Markus Markkola ovat kovan paikan edessä. Peliä pitäisi saada suoraviivaisemmaksi, sillä Classic ottaa kyllä pimputtelun myötä karkin pois, jos sellaista ilmenee. Puolustuksellisesti Oilersin ykkösellä tulee olemaan iso haaste varsinkin Classicin paikattoman hyökkäyspelin kanssa. Se lienee jopa maailman parasta sarallaan.

Mielenkiintoinen seikka on sekin, että Oilersin molemmat rightin hyökkääjät Tuomas Iiskola ja Casper Pfitzner pelaavat senttereinä. Se vie ainakin osaltaan hitusen pois suoraviivaisuudesta sekä pitkien hyökkäysten tehokkuudesta.

Jos ja kun pelataan melko paljon kahdella kentällisellä, niin puntit tasoittuvat. Varsinkin Classicin kakkoskentän pitää parantaa, jos joukkue meinaa pärjätä näissä vaiheissa. Tässä on myös peluutuksellinen ase, jota KrP:n Jarmo Härmä käytti välierissä hyvin hyödykseen.

Vastaiskuja vai puudutusta?

Oilersin parhaat avut tulevat esiin vastaiskuissa. Sen taitavat pelaajat pystyvät iskemään todella nopeasti vastaan. Sen sijaan pitkässä hyökkäämissä on ollut ongelmia sekä puolivälierissä että välierissä. Karrikoiden voi sanoa, että Classicin kannattaisi jopa luovuttaa pallollinen valta espoolaisille. Oilersilla on ollut selkeitä vaikeuksia matalia blokkeja vastaan.

Tällä tavoin Classic teki varsinkin seitsemännessä välierissä KrP:ta vastaan. Classic antoi KrP:n nostaa pallon kanssa noin puoleen kenttään ja iski kiinni siinä vaiheessa. Näistä tilanteista syntyi lukuisia hyviä vastaiskuja ja maaleja.

Classicille sopii toisaalta myös hidas pelaaminen, ja se puolustaa paljon pallon kanssa. Erona Oilersiin on sekin, että se on parempi tilanteenvaihdoissa menettäessään pallon staattisessa tilanteessa. Voi kuitenkin sanoa, että sen pitkissä hyökkäyksissä on ollut selkeää tahmaisuutta muilla kuin ykkösviisikolla. Kumpi tapa sopii tällä hetkellä paremmin Classicille? Sitä ei tiennyt Sami Johanssonkaan.

Jos Classic hallitsee pelejä, niin riittääkö Oilersin maltti? Espoolaisilla on toisaalta todella hyvä kyky pumppukarvaukseen, mutta onko se riskinä liian iso, kun vastassa on sarjan paras prässinpurkaja? Ehkäpä tässä olisi ratkaisuna se, että sitä sovellettaisiin ketjukohtaisesti ja jopa ihan pelaajakohtaisesti? Siinä missä Classic on erittäin hyvä tunnistamaan tilanteita, on Oilersilla siinä vielä tekemistä sekä pallon kanssa että ilman.

Viisikkopuolustuksessa Classic on ollut enemmän vaikeuksissa kuin normaalisti, mutta Oilers on siinä ainakin rahtusen huonompi tällä haavaa. Varsinkin palloton puolustaminen on kuitenkin kehittynyt ja Oilers pystyy vastaamaan Classicin fyysisyyteen oikein hyvin. Se on ollut jopa Heikki Luukkosen ryhmän tärkeitä fokuksen aiheita Classicin haastamiseksi. Pallollisen puolustamisen kannalta keskeisessä pallovastuussa Classic on edellä.

Tuomarilinjalla on merkitystä, ja liian lepsuna se satanee tamperelaisten laariin. Joukkue ei varsinaisesti sikaile, mutta on hyvä hidastamaan peliä pikkurikkeillä. Tässä asiassa toki tulee vaikuttamaan sekin, kumpi joukkue hallitsee pallollista peliä.

Oilersin peli voisi olla mitä kauneinta pallollista tykitystä, mutta sitä vaivaa ainakin paikoin vielä liiallinen pallon kanssa hierominen hyökkäysalueella. Tämä ei tarkoita yleensä syöttöketjuja, vaan enemmäkin yksilöiden suorituksia. Nähdäänkö nyt sitten suoraviivaisempi Oilers? Vaikea sanoa. Se nimittäin voisi saada pelinopeudesta selkeän kilpailuedun, mutta huolimattomat poikittaissyötöt ja suoranaiset ”sokkosyötöt” johtavat päinvastaiseen tulokseen.

Erikoistilanteet:

Tässä on oletettavasti kohtuullisen tasaisen sarjan paras ase Oilersin kannalta. Sen ylivoimaprosentti 54,5 on pudotuspelien toiseksi paras ja alivoimaprosentti 73,7 myös toiseksi paras. Se on tehnyt neljä maalia ilman maalivahtia ja kolme alivoimalla.

Voi sanoa, että Oilers on ollut pudotuspelien paras erikoistilannejoukkue. Ylivoimassa ja alivoimassa ovat prosentuaalisesti edellä vain Happee ja LASB, jotka tippuivat jo puolivälierissä ja otanta jäi pienemmäksi.

Nimivahvuudestaan huolimatta Classicin ylivoimapeli on ollut heppoista. Se pitää varmasti laittaa Samu Kuitusen johtaman valmennuksen piikkiin. Classic on osunut vain joka neljännellä ylivoimallaan, mikä on toiseksi huonoin lukema pudotuspeleissä. Tuleeko tähän sitten muutosta? Vaikea sanoa, mutta tuskin näin nopeasti.

Alivoimalla Classic on pikku hiljaa parantanut ja 60-prosenttinen onnistuminen on pudotuspelien kolmanneksi paras otatus. Kuitenkin tamperelaiset ovat olleet monena vuotena jopa selkeästi sarjan paras joukkue alivoimalla.

Henkinen tila:

Oilers on kasvanut henkisesti kohti finaaleita. Se on ollut monesti niin sanotusti sillassa, mutta noussut sieltä komeasti voittoon. Espoolaisten voisi luulla pääseen ”helpolla”, mutta näyttää enemmänkin siltä, että itseluottamus on ihan tapissa tällä hetkellä, eikä maila tärise missään vaiheessa. Myös jatkoaikavoitot tukevat tätä. Se on ollut viidesti jatkoajalla ja voittanut niistä neljä.

Joka tapauksessa Classic on ollut kaikissa otteluissa pääosin kuskin paikalla jopa noin 40-45 minuuttia tai enemmän. Oilers sen sijaan on ollut paikoin äärimmäisen hyvä, mutta kokonaisvaltaisesti hyviä suorituksia on ollut melko vähän. Oilersin etuna voi pitää sitä, että se on monesti pystynyt nostamaan tasoaan pelin loppua kohden, mikä taas on ollut haaste Classicille.

Oilers on myös esiintynyt paremmin tappioasemassa, siinä missä Classic on ollut takaa-ajajana välillä yllättävänkin hätäinen. Voisi sanoa, että molemmat ovat tuhlailleet kohtuullisen paljon hyviä paikkoja, mutta Classicin kohdalla tämä korjaantui varsinkin kahdessa viimeisessä välieräpelissä.

Classic nousi välierissä henkisesti vaikeasta paikasta voittamalla selkä seinää vasten kaksi peliä ehkäpä kauden parhailla esityksillä. Vuoden 2021 alusta asti joukkueella on ollut jonkin verran vaikeuksia, mutta välierien lopussa näytti siltä, että kliininen kone on jälleen palannut.

Vaikeudet toivat varmasti tärkeää kokemusta, eikä kokeneella Classicilla perinteisesti tärise kovissa paikoissa, vaikka sitäkin on nähty tänä keväänä. Siltä on nähty tänä keväänä myös harvinaisesti keskittymistä epäolennaisuuksiin, siinä missä Oilers on suhtautunut melko tyynesti esimerkiksi syytteisiin liian kovasta pelistä. Myös kokoonpanomuutokset kielivät siitä, että Tampereella ei ole ollut tänä keväänä se kaikkein seesteisin pudotuspelikevät.

Oilersin avainpelaajat ovat pääosin nuoria ja lupaavia, Classicilla kokeneita maailmanmestaruuksia ja Suomen mestaruuksia voittaneita pelaajia. Nähdäänkö tänä keväänä vallankumous ja neljä perättäistä kultaa voittanut Classic syöstään vallastaan?

Vai jatketaanko perinteisin menoin? Kuva: Esa Takalo

Taistelupari:

Ville Lastikka, Classic – Justus Kainulainen, Oilers

Varsinkin laukaisutaidostaan tunnetut pelurit kohtasivat aikoinaan jo Divarin finaaleissa 2016. Lastikka edusti tuolloin Hämeenlinnan Steelersiä ja Kainulainen LaSB:ia. Kohtalon oikusta tai muista seikoista johtuen tämä kaksikko kohtaa finaaleissa toisensa senttereinä. Kainulainen on harjoittanut sentterin roolia jo pari kautta, ja on omaksunut erinomaisesti pelipaikan. Lastikka on nähty ajoittain sentterinä aiemminkin, mutta ei ole pelipaikalle yhtä kultivoitunut varsinkaan molempiin suuntiin pelatessa.

Sinänsä molempien maalintekouhka senttereinä on hyvä asia. Kummallakin on hyvä taitotaso ja syöttötaitokin, mutta väitämme, että molemmista saisi enemmän irti laitureina. Onhan näiden senttereiksi iskettyjen tähtien kohtaamista kuitenkin mielenkiintoista seurata.

Knopit:

Heikki Luukkonen palasi Suomeen kaudeksi 2013-14 ja on kohdannut Nokian KrP:n (2013-2017) ja Oilersin (2017-) kanssa yhteensä Classicin 26 kertaa. Voittosulkia on ripustettu Luukkosen hattuun vain kerran. Tämä oli jatkoaikavoitto maalein 5-4 syksyllä 2017 Tapiolan urheiluhallissa.

Oilersin edellinen varsinaisen varsinaisen peliajan voitto Classicia vastaan tuli syksyllä 2015. Se on hävinnyt 15 peliä putkeen tamperelaisia vastaan. Liekö tähän syynä se, että pelitavallisesti maltillinen Classic on ollut Oilersille hankala pala purtavaksi, vaikka joukkue kuuluu sarjan kärkipään joukkueisiin. Joukkueet kohtasivat Superfinaalissa 2016, jolloin Classic oli espoolaisia selkeästi edellä.

Kolmoskenttien keskellä mahtaa kohdata kaksi entistä pelikaveria, jos kokoonpanoihin ei tule muutoksia. Jussi Piha siirtyi 2011-2012 kauden jälkeen Classiciin ja jo silloin parikymppinen Pfitzner edusti Oilersia vikkelänä laiturina. Entisten joukkuetovereiden yhteisestä historiasta löytyy myös mielenkiintoinen detalji. Pfitzner teki kaudella 2011-12 liigahistorian nopeimman maalin FBT Poria vastaan kolmen sekunnin pelin jälkeen. Tuon osuman syötti juuri Piha.

Kauden aiemmat kohtaamiset
27.11.2020 Classic-Oilers 5-3
12.02.2021 Oilers-Classic 7-10

Näin pelataan:
ma 5.4. klo 16.30 Classic-Oilers, Tampere Areena (Nelonen ja Ruutu)
to 8.4. klo 18.30 Oilers-Classic, Tapiolan uh, Espoo (Ruutu)
pe 9.4. klo 18.30 Classic-Oilers, Tampere Areena (Ruutu)
su 11.4. klo 15.30 Oilers-Classic, Tapiolan uh, (Nelonen ja Ruutu)
ke 14.4. klo 18.30 Classic-Oilers, Tampere Areena (Tarvittaessa, Ruutu)
pe 16.4. klo 18.30 Oilers-Classic, Tapiolan uh, Espoo (Tarvittaessa, Ruutu)
su 18.4. klo 18.30 Classic-Oilers, Tampere Areena (Tarvittaessa, Ruutu)

Kumpi voittaa?

Sählyvaltakunta ansaitsisi pikku hiljaa uuden kuninkaan, mutta vallanvaihtoa ei nähtäne vielä. Oilers on kehittynyt koko ajan ja on jo todella hyvä. Classic sen sijaan näytti huipputasonsa välierien lopussa, ollen lopulta veemäisen kova.

Kymppitonnin kysymys on se, että voittaako Oilers Classicin neljästi? Ei voita. Rutiininsa kauden tärkeimmällä hetkellä löytänyt ja taktisesti moniulotteisempi Classic juhlii viidettä perättäistä mestaruutta voitoin 4-2.

Ennakkopaketti:
Pääkalloennakko: Classic heräsi talviunilta viimeisellä hetkellä – riittääkö Oilersin maltti finaaleissa?
Top 5: Seuraa näitä asioita liigafinaaleissa
Pääkalloparlamentti: Finaalien käsikirjoitus valmiina – ”Maailmanluokan yksilötaitoa kentällä sekä erätauoilla somemyrskyä”
Antti Suomela, oletko pudotuspelien paras puolustaja? ”Sitä en tiedä, mutta hyvin on mennyt”
Pudotuspelien piste-ennätyksen uusiin lukemiin siirtänyt Sami Johansson: ”Sekin vielä, että ’Mihu’ on sen aikanaan tehnyt”
KalloCast: Classic-Oilers finaaliennakointia – ”1980-luvun paperitehtaat vastaan IT-buumi”
Top 5: Seuraa näitä pelaajia liigafinaaleissa

Pääkallo.fi
Pääkallo.fi